Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Tulevaisuuden arviointi

Näitä sivuja ei ole päivitetty ajantasalle tällä hetkellä. Ajantasaista tietoa löytyy esim. www.ilmasto-opas.fi -sivustolta.

Ilmasto lämpenee nykymenolla 1,1-6,4 astetta tällä vuosisadalla

Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta tulevaisuudessa arvioidaan erilaisten ilmastomallien avulla. Ne sisältävät sekä ilmakehän että valtamerten kiertoliikettä kuvaavat mallit. Lisäksi malleissa otetaan huomioon maaperän kosteus, lämpötila, lumipeite ja kasvillisuus. Kaikkia näitä tekijöitä ei osata kuitenkaan vielä mallintaa aukottomasti. Esimerkiksi pilvien vaikutus on erittäin monimutkainen ja merivirtojen käyttäytyminen tunnetaan puutteellisesti. Mallit kehittyvät kuitenkin jatkuvasti, kun ilmiöiden fysikaalinen tuntemus paranee ja havaintoja saadaan lisää. Myös tehokkaammat tietokoneet tarkentavat arvioita.

Suuri joukko erilaisia ilmastomalleja kertoo, että kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa 1,1-6,4 astetta sadassa vuodessa vuosien 1980–1999 keskiarvoon verrattuna. Keskilämpötila ei kuitenkaan kasva tasaisesti. Sekä malleissa että havaituissa keskilämpötiloissa esiintyy noin kymmenen vuoden pituisia ja muutamien kymmenysasteiden suuruisia heilahteluja, joiden aiheuttajina pidätään mm. merivirtojen vaihtelevuutta.

Päästöjen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti lämpenemisen voimakkuuteen

Päästöjen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti lämpenemisen voimakkuuteen. Jos päästöt kasvavat rivakasti, lämpeneminen voi olla jopa kaksinkertaista verrattuna tilanteeseen, jossa talouskasvu ja väestönkasvu on hidasta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä rajoitetaan.

IPCC:n päästöskenaariot

Kuva 6. Uudet ilmastomallit mallintavat merivirtoja yhä tarkemmin.Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on tehnyt useita skenaarioita siitä miten ilmastonmuutos saattaa edetä, jos sitä ei pyritä estämään. Viimeisimmät skenaariot, niin sanotut SRES-skenaariot (Special report on Emission Scenarios) julkaistiin vuonna 2000. Niiden lähtökohtana oli kuvata useita mahdollisia ilmastonmuutoksen kehityskulkuja, jotka riippuvat erilaisten taustatekijöiden, kuten väestömäärän, energiankulutuksen ja teknologian kehityksestä. SRES-skenaarioissa ei tutkittu miten ilmastonmuutosta voidaan hidastaa, vaan kuvattiin vain kehitystä nykymenolla. Myöskään skenaarioiden todennäköisyyksiä ei arvioitu, vaan ajatuksena oli luodata useita mahdollisia kehityskulkuja, jotka jakautuvat neljään erilaiseen skenaarioperheeseen. (IPCC 2001)

SRES-skenaarioissa käytiin läpi 40 mahdollista tulevaisuuden kehityspolkua. Uusiutuvia energiamuotoja eniten lisäävä polku (kaupallisesta energiasta 80 % uusiutuvia vuonna 2100) tuotti paitsi alimmat kasvihuonekaasupäästöt, myös alimmat rikkipäästöt, pienimmät tuloerot, hitaimman väestönkasvun ja suurimman bruttokansantuotteen kasvun.

A1-skenaarioperheessä maailmanlaajuinen talouskasvu jatkuu nopeana, maailman väestömäärä nousee vuosisadan puoleenväliin saakka, ja uusia ja tehokkaampia teknologioita otetaan käyttöön. Tärkeitä kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat taloudellisen ostovoiman tasaantuminen maapallon eri alueilla. A1 skenaariot eroavat teknologisilta painotuksiltaan: A1FI painottuu voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin, A1T taas ei-fossiilisiin energialähteisiin ja A1B on näiden välimuoto.

Kuva 7. IPCC:n SRES-skenaariot.A2-skenaarioperheessä kehityskulut maailman eri puolilla menevät eri suuntiin ja hajautunutta kehitystä kuvaa alueellinen riippumattomuus. Väestömäärien kehitys eri alueilla eroaa, ja maapallon kokonaisväestömäärä kasvaa jatkuvasti. Taloudellinen ja teknologinen kehitys maapallon eri alueilla on hyvin epätasaista.

B1-skenaarioperhe kuvaa samankaltaista kehitystä väestömäärien ja ja ostovoiman osalta kuin A1 skenaarioperheessä, mutta talouden rakenne muuttuu voimakkaasti palvelujen ja informaatioteknologian suuntaan, mikä vähentää talouden materiaali- ja energiaintensiivisyyttä. Myös uusia tehokkaampia teknologioita otetaan laajassa mitassa käyttöön. Maailmanlaajuisia kestävää kehitystä edistäviä poliittisia ratkaisuja otetaan käyttöön, mutta ilmastopolitiikka ei etene.

B2-skenaarioperhe kuvaa maailmaa, jossa paikalliset ratkaisut määrittelevät kestävää kehitystä. Maailman väestömäärä kasvaa jatkuvasti, mutta hitaammin kuin A2-skenaarioperheessä. Talous ei kasva yhtä nopeasti ja teknologian muutos on hajanaisempaa kuin B1- ja A1-skenaarioissa. Ympäristönsuojelua ja oikeudenmukaisuutta tavoitellaan laajasti, mutta ratkaisut ovat enemmän paikallisia.

Suomen skenaariot

Kuva 8. FINSKEN:in skenaariot lämpötilan ja sadannan muutoksista Suomessa.Suomen ilmaston muuttumista on tutkittu Ilmatieteen laitoksen FINSKEN-ohjelmassa. IPCC:n SRES-raporttiin perustuvien skenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee 2–7 astetta vuoteen 2080 mennessä ja sadanta lisääntyy 5–40 %. Lämpötila nousee erityisesti talvella ja öisin. Joulu-helmikuun keskilämpötila nousee yläskenaariossa keskimäärin yhdeksän astetta ja alaskenaariossakin melkein neljä astetta. Myös sadanta lisääntyy lähinnä talvella.

Vuoteen 2020 mennessä Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän 1–3 astetta, vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin välittömästi. Pidemmällä aikavälillä päästöt ovat kuitenkin tärkein lämpötilaan vaikuttava tekijä. Voimakasta fossiilisten polttoaineiden käytön lisäystä ja siten kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä ennakoivassa skenaariossa keskilämpötila nousee seitsemällä asteella. Huomattavasti alhaisempia päästöjä ennakoivassa skenaariossa lämpötila nousee alle neljällä asteella.

Jos Suomen keskilämpötila nousee seitsemällä asteella, on Sodankylässä lämpimämpää kuin Helsingissä nyt. Jos keskilämpötila taas nousee neljä astetta, Sodankylässä on suunnilleen yhtä lämmintä kuin Tampereella nyt.

Skenaarioissa oletetaan, ettei Suomen ilmastoa lämmittävä Golf-virta heikkene merkittävästi. Jos niin kuitenkin kävisi, Suomen ja muiden Pohjoismaiden ilmasto jäähtyisi voimakkaasti muuhun maailmaan nähden.

Palautekytkennät ja epävarmuus

Eri tekijöiden yhteisvaikutukset ja ilmastojärjestelmään sisältyvät palautekytkennät monimutkaistavat ilmastonmuutoksen ennustamista. Palautekytkentöjen takia ilmastojärjestelmä voi reagoida tiettyyn tekijään voimakkaammin, kuin mitä tekijä itsessään edellyttäisi. Tämä johtaa siihen, että hyvinkin nopeiden tai suurten globaalien muutosten mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Lämpötila on historiallisesti muuttunut jopa kymmenen astetta kymmenessä vuodessa. Tutkijoiden mukaan ilmaston odotetaan reagoivan epälineaarisesti; jos lämpenemisessä ylitetään tietty raja, muutos voi olla hyvin nopea. Eräs mahdollisesti yllättäen reagoiva tekijä on Golf-virta. IPCC:n mukaan on hyvin todennäköistä, että Golf-virta hidastuu 2000-luvulla. Samalla on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että hidastumisella olisi vielä merkittäviä seurauksia.

Äärimmäinen esimerkki palautekytkentöjen aiheuttamista riskeistä on tilanne, jota kutsutaan karkuun päässeeksi kasvihuoneilmiöksi. Ilmiössä lämpeneminen käynnistää luonnollisia prosesseja, jotka vapauttavat ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja ja siten voimistavat lämpenemistä, mikä jälleen vapauttaa lisää kaasuja. Ilmiön todennäköisyyttä ei pidetä suurena, mutta se on silti mahdollinen.