Metaani

Näitä sivuja ei ole päivitetty ajantasalle tällä hetkellä. Ajantasaista tietoa löytyy esim. www.ilmasto-opas.fi -sivustolta.

Kuva 7. Metaanipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä viimeisen 10 000 vuoden aikana (iso kuva) ja vuodesta 1750 nykypäivään (pieni kuva).Metaani (CH4) on toiseksi merkittävin ihmisen tuottama kasvihuonekaasu. Se on hiilidioksidia lyhytikäisempi, mutta sen kasvihuonevaikutus on lyhyellä aikavälillä monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Metaanin pitoisuus ilmakehässä on noussut ihmisen toiminnan takia esiteollisen ajan 715 ppb (parts per billion) pitoisuudesta 1774 ppb:n pitoisuuteen. (IPCC 2007.)

Metaani on voimakas, mutta lyhytikäinen kasvihuonekaasu

Maailmanlaajuisista 582 miljoonan tonnin vuotuisista päästöistä ihmisen aiheuttamia on yli 60%, joka vastaa 7,9 miljardia tonnia hiilidioksidia. Reilu 14% ihmisten tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä on metaania. Kuva 8 esittelee ihmisen aiheuttamia metaanipäästöjä.(IPCC 2007.)

Kuva 8. Globaalit metaanipäästöt vuosina 1970-2004.Taulukko 8 puolestaan esittää metaanin luonnollisten lähteiden osuuksia ja vuotuisia määriä.

Taulukko 8. Metaanin luonnolliset lähteet
Lähde Osuus Määrä
Suot ja kosteikot 0,72 115 Mt
Termiitit 0,13 20 Mt
Valtameret 0,1 19 Mt
Muut 0,09 15 Mt
Lähde: IPCC 1996

Suomen vuotuiset metaanipäästöt vastaavat yhteensä viittä miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästöjen jakautuminen esitetään taulukossa 9. Määrät on muutettu laskennallisesti hiilidioksidiksi (MtCO2 eli miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina päästöinä sadan vuoden ajalta).

Taulukko 9. Suomen metaanipäästöt
Lähde Osuus Määrä
Kaatopaikat ja jäteveden puhdistus 0,53 2,6 MtCO2
Karjatalous (märehtiminen ja lanta) 0,38 1,9 MtCO2
Energiantuotanto 0,09 0,5 MtCO2
Lähde: Tilastokeskus 2006

Vaikka metaanin pitoisuus ilmakehässä on vain alle kaksi tilavuusmiljoonasosaa (0,0002 %), se vastaa lähes viidenneksestä kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksesta. Metaanin lämmityspotentiaali (GWP100) on 23, josta suora vaikutus eli maapallon lämpösäteilyn pidättäminen muodostaa 7,5. Loppuosa vaikutuksesta aiheutuu epäsuorasti, kun metaani reagoi alailmakehässä hydroksyyli-ionien kanssa muodostaen otsonia, joka on myrkky ja kasvihuonekaasu, ja yläilmakehässä muodostaen vesihöyryä, joka on kasvihuonekaasu.