Neljäs raportti

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi vuoden 2007 aikana ilmastonmuutosta koskevan neljännen arviointiraporttinsa (AR4). Kolmen työryhmän laatima raportti julkaistiin kolmena osaraporttina.

Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta

Osaraportti vahvistaa entisestään käsitystä ihmisen osallisuudesta ilmastonmuutoksen syntyyn ja kehitykseen esiteollisesta ajasta alkaen. Sadan viime vuoden aikana maapallon lämpötila on noussut keskimäärin 0,74 °C, ja lämpeneminen on viime vuosikymmeninä kiihtynyt. Lämpötilan arvioidaan nousevan 1,8–6,4°C vuoteen 2100 mennessä. IPCC on havainnut kokonaisiin maanosiin ja valtamerien altaisiin vaikuttavia muutoksia sekä pitkän aikavälin muutoksia sademäärissä, merten suolaisuudessa ja tuuliolosuhteissa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus

Ihmisen toimista aiheutuva ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut näkyvästi moniin fysikaalisiin ja biologisiin järjestelmiin 30 viime vuoden aikana. Maanosista Afrikka on erityisen haavoittuvainen. Yleisesti lämpenemisen mahdolliset hyödyt mitätöityvät lämpenemisen jatkuessa. Kuivuus, rankkasateet ja tulvariskit lisääntyvät. Yli miljardia ihmistä koskettava vesipula pahenee. IPCC arvioi lämpenemisen heikentävän todennäköisesti miljoonien ihmisten terveyttä. Köyhyys vähentää ihmisten selviytymismahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumismahdollisuudet vähenevät ja sopeutumistoimet tulevat kalliimmiksi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

IPCC pitää nopeita ja voimakkaita päästörajoituksia tarpeellisina, mutta vähentää pelkoja niiden taloudellisista haittavaikutuksista. Kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähentäminen synnyttää myös monia sivuhyötyjä. Jos ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet halutaan vakauttaa, tulee maailmanlaajuiset päästöt kääntää laskuun sitä nopeammin, mitä alhaisempaan pitoisuuteen pyritään. Seuraavat 20–30 vuotta ovat tässä ratkaisevia.