Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään! – Ilmarin kasvatukselliset tavoitteet

Ilmari-kouluvierailuilla viedään ilmastovaikuttamista kouluihin

Ilmari on Nuorten Akatemian, Dodon, Luonto-Liiton ja Maan ystävien vuonna 2003 aloittama nuorten ilmastokasvatushanke. Hankkeen puitteissa koulutetut kouluvierailijat käyvät kouluissa pitämässä nuorille ilmastonmuutosaiheisia oppitunteja. Ilmari on tavoittanut kevääseen 2012 mennessä jo yli 50 000 suomalaista koululaista ja kouluvierailijoita on koulutettu 400.
 
Aiemmista kouluvierailuista tehtyjen arviointien (Kunttu 2007 ja Kantele 2010) perusteella nykyistä materiaalia on haluttu kehittää suuntaan, jossa kouluvierailut entistä vahvemmin kannustavat nuoria toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja auttavat heitä hahmottamaan ilmastonmuutoksen globaalina ongelmana, jonka ratkaisemiseksi tulee toimia yhdessä niin paikallisesti kuin globaalistikin.
 
Syksyllä 2012 valmistunut kouluvierailumateriaali on suunnattu yläkoululaisille ja tunnin kesto on 75-90 minuuttia. Vierailu perustuu tarinaan, jota vierailija kertoo tunnin edetessä. Suullisesti kerrotun tarinan tukena näytetään runsaasti valokuvia, käydään keskusteluja ja katsotaan muutamia lyhyitä videopätkiä. Tarinan päähenkilö on 15-vuotias Venni, joka lähtee maailmanympärimatkalle tutustumaan tulevaisuuden kannalta kiinnostaviin, ilmastonmuutosta torjuviin ratkaisuihin, joista on myös monenlaista muuta hyötyä. Tarinan avulla ilmastonmuutosta käsitellään nuoria kiinnostavalla, koulun arjesta poikkeavalla tavalla.
 

Tarvitaan toistuvia tuuppaisuja toimimaan

Valtakunnalliset opetussuunnitelmat velvoittavat koulut käsittelemään ilmasto- ja kehityskysymyksiä melko laajasti sekä oppiainerajat ylittävien aihekokonaisuuksien, että useiden aineiden ainekohtaisten opetussuunnitelmien kautta (Opetushallitus 2004). Vaikka nuoret ovatkin huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja globaalista oikeudenmukaisuudesta (mm. Myllyniemi 2010), he kaikesta huolimatta pitävät toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vähemmän tärkeänä kuin ennen (Myllyniemi 2008). Tutkimusten mukaan halun ja huolen kanavoiminen toiminnaksi vaatii toistuvia tarjottuja mahdollisuuksia tutustua asiaan ja kokeilla toimintaa (Koskinen 2010). Ilmari-kouluvierailut tarjoavat nuorille yhden tällaisen kanavan.
 
Ilmari-kouluvierailujen päätavoitteena on viestiä nuorille seuraavat asiat:
  • Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on kiinnostavaa ja innostavaa.
  • Meillä kaikilla on mahdollisuus ja valtaa ratkaista ilmastonmuutos.
  • Nuorten mielipiteet ovat merkityksellisiä ja olemme kiinnostuneita kuulemaan niitä.
 
Lisäksi vierailuilla nostetaan esiin seuraavia seikkoja:
  • Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat jo olemassa. Niitä pitää vain etsiä, löytää ja käyttää ja se on meidän kaikkien tehtävä kaikkialla maailmassa. 
  • Kaikki ihmiset voivat omassa elämässään tehdä ekologisia ratkaisuja.
  • Politiikalla voi vaikuttaa siihen, mitkä valinnat tulevat yksilöille järkeviksi.
  • Omassa ympäristössä on paljon tekemisen paikkoja, siitä on hyvä aloittaa.
  • Pienetkin projektit ovat oikeaa vaikuttamista.
  • Yhdessä tekeminen on tehokkaampaa kuin yksin pakertaminen.

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on kiinnostavaa hommaa

Tarinan päähenkilö Venni on pyritty rakentamaan sellaiseksi, että mahdollisimman moni nuori voisi jollakin tapaa samaistua häneen. Vennin hahmon kautta nuoret pohtivat ja käsittelevät mm. sitä, miltä tuntuu elää ristiriitaisen ilmastonmuutoskeskustelun aallokossa, millaisilla tavoilla nuori voi vaikuttaa ja miten ihan tavallinen nuori kiinnostuu ympäristövaikuttamisesta. Venni kiertää maailmaa ja huomaa matkallaan, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi toimitaan joka puolella maailmaa ja työhön osallistuvat monenlaiset tahot. On turhaa vedota siihen, että kukaan ei tee mitään. 
 
Ilmastoteot eivät tarkoita asioista luopumista, vaan niistä on myös monenlaista muuta hyötyä. Vaikka ilmastonmuutos on vierailun varsinainen aihe, ei sitä lähdetä käsittelemään suoraa päätä. Tällä yritetään välttää oppilaissa helposti heräävää ajatusta siitä, että “kyllä me jo tiedetään nää jutut, eikä jakseta näistä enää jauhaa”. Ilmastonmuutoksen luonnontieteellinen perusta käydään samoin läpi oppilaiden kertomana. Tällöin mahdolliset väärät käsitykset saadaan korjattua, mutta oppilaille ei kaadeta tietoa, joka heillä jo on.
 

“Oon alkanut vähän ajatella, että tulevaisuuteen voidaan ehkä vaikuttaa”

Materiaali perustuu kokemukseen, jonka mukaan nuoret jo tuntevat arjen pienet niksit, joilla he voivat pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeään. Koska he samaan aikaan tietävät, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan koskaan kohtaama haaste, on nuoren monesti vaikeaa nähdä miten hän voisi tuohon haasteeseen vastata vain valoja sammuttamalla tai pyöräilemällä kouluun. Siksi materiaalissa keskitytään muunlaisiin vaikuttamiskeinoihin ja kannustetaan nuoria löytämään oma tapansa vaikuttaa. Kirjailija Antoine de Saint-Exupéryn sanoin: “Jos haluat ihmisten rakentavan purjelaivan, älä kerro heille miten käyttää sahaa tai mistä ostaa puuta. Kerro heille miten ihmeellisen hienoa on purjehtia valtameren keskellä”.
 
Usein nuoret kokevat maailman koostuvan valmiista rakenteista, joissa tulee toimia ulkopuolisten odotusten mukaan. Kouluvierailulla halutaan vahvistaa ajatusta siitä, että myös nämä jykeviltä ja lopullisilta tuntuvat rakenteet ja rajat ovat ihmisen luomia ja niihin voidaan vaikuttaa. Materiaalissa keskitytään paljon tulevaisuuteen ja sen ratkaisuihin, sillä tulevaisuus on meille kaikille yhteinen. Haluamme varoa ympäristökysymyksissä ulkopuoliseksi jäämisen kokemusta, joka saattaa syntyä jos nuori ei ole valmiiksi kovin kiinnostunut ympäristövaikuttamisesta tai kokee toimivansa ympäristövastaisesti (esim. liikkuu paljon autolla tai syö lihaa). Haluamme korostaa sitä, että jokainen voi toimia jollakin tavalla. On olemassa monia ilmastoystävällisiä toimintamalleja - ei vain yhtä oikeaa elämäntapaa.
 

Hyödynnä materiaaleja tai tilaa vierailu!

Koulussa on tärkeää huolehtia siitä, nuorille tarjoutuu riittävän usein mahdollisuuksia toimia ilmastovaikuttaisen parissa. Monenlaiset ja toistuvat mahdollisuudet lisäävät toiminnan aloittamisen todennäköisyyttä. Ilmari-vierailu on yksi tällainen mahdollisuus. Ilmari-hankkeen puitteissa opettajan on mahdollista tilata myös Ilmari-projektikouluvierailu, jonka tuella teemasta innostuneet nuoret voivat suunnitella oman ilmastoprojektin toteutettavaksi omassa koulussaan.
 
Ilmari-tunnin materiaalit ovat nähtävissä täällä.
 
 

Lähteet:

 

Kantele, M. 2011: Ilmasto muuttuu, ihmiset muuttuu: Ilmari-hanke syksyllä 2010. (pdf)

Koskinen, S. 2010. Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina : Ympäristökasvatuksen näkökulma osallistumiseen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 98.

Kunttu, S. 2007: Ilmarin koulukiertue tuo ilmastonmuutoksen lähelle – ympäristöjärjestöjen toteuttamaa ympäristökasvatusta yläkouluissa ja lukioissa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. (pdf)

Myllyniemi, S. (toim.) 2008: Mitä kuuluu? Nuorisobarometri 2008. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), julkaisuja

Myllyniemi, S. (toim.) 2010. Puolustuskannalla. Nuorisobarometri 2010. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 107. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 43

Opetushallitus 2004: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.