Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Ilmari-oppituntimateriaalin sisältö 2012-2016

Sisältö on mitoitettu 90min mittaiselle tunnille. 

 

Aloitus

Osion kesto: n. 20 min.

Moi kaikille, minun nimeni on xxxx ja olen täällä nyt muutaman suomalaisen ympäristöjärjestön edustajana. Muutoin elämässäni teen sitä ja tätä....

Mitä teidän opettajanne on sanonut, että tällä tunnilla tehdään?

Okei. Käytännössä me mietimme tulevaisuutta ja siihen liittyviä ratkaisuja. Ilmastonmuutostakin kyllä sivutaan. Tulevaisuus ei synny tyhjästä, vaan me muokkaamme sitä koko ajan teoillamme tässä hetkessä. Tällä tunnilla kuulette tarinoita eri puolilta maailmaa ja saatte niiden pohjalta miettiä ja kertoa heränneistä ajatuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yritetään nähdä mitä kaikkia tulevaisuuteen vaikuttavia kiinnostavia ratkaisuja eri puolilla maailmaa on jo olemassa.

Kertokaa te kuitenkin ensin, keitä olette. Tehdään niin, että jokainen

sanoo nimensä lisäksi jonkin Euroopan ulkopuolella olevan maan. Sen maan nimen pitäisi alkaa samalla alkukirjaimella kuin oma nimesi.

Minä aloitan, olen Pinja niin kuin Paraguay.

Hyvä, kiitos. Sitten suunnataan ajatuksia tämän tunnin aiheeseen, eli tulevaisuuteen. Miettikää hetki, mitä teille tulee mieleen sanasta tulevaisuus. Se voi olla ajatuksia siitä, mitä te haluatte isona tehdä tai missä haluatte asua, tuntuuko tulevaisuus ehkä onnelliselta tai jännittävältä tai pelottavalta, tai minkälaisia teknisiä vempaimia ajattelet maailman olevan täynnä tulevaisuudessa. Tai sitten nämä tulevaisuuteen liittyvät ajatuksenne voivat olla jotain aivan muuta.

Mieti 3 asiaa, jotka sinulle tulevat mieleen sanasta tulevaisuus. Se voi olla tunnekokemus, toive, vempain, henkilökohtainen tulevaisuutesi...

Mieti aikaa enintään kahdenkymmenen vuoden päähän, kun olet vähän yli kolmekymppinen. Kirjoita ajatuksesi ylös näille post-it-lapuille ja käy sitten liimaamassa ne tänne taululle. Voit jutella asiasta parisi kanssa jos haluat, tai sitten miettiä yksin. Hyvä, palataan tähän myöhemmin.

Venni

Tämän tunnin päähenkilö on tässä [näyttää kuvan dialta]. Hänen nimensä on Venni ja hän on 15-vuotias nuori, joka on kasiluokalla koulussa. Hänellä on isoveli ja vanhemmat, joiden kanssa hän asuu. Myös Vennin mummo asuu lähellä Vennin kotia. Venni kuuntelee vapaa-aikanaan musiikkia ja viettää aikaa kavereidensa kanssa. Kesällä hän on menossa kesäleirille.

Nyt Venni on lähdössä matkalle tutustumaan erilaisiin ihmisiin, jotka ovat tehneet tulevaisuuden kannalta kiinnostavia ratkaisuja. Me reissaamme Vennin mukana ja juttelemme Vennin matkallaan tapaamien ihmisten kanssa.

Koska Venni on samanikäinen kuin te, luultavasti ajattelette monista asioista samaan tapaan kuin hän. Äsken te mietitte tulevaisuuteen liittyviä asioita. Heittäkääpä nyt muutamia ajatuksia siitä, mitä Venni ehkä

miettii tulevaisuudesta. Mitä toiveita Vennillä on? (Keskustelua Vennin tulevaisuuskuvista pareittain ja yhdessä).

Aurinkopaneeleja Nigeriassa

Osion kesto: n. 12 min. Aikaa jäljellä 70/ 90 min., 55/ 75 min.

Ensimmäiseksi Venni matkustaa Adesinojen perheen luo Nigerian pääkaupunkiin Abujaan. (Katsokaa tässä karttaa). Savannialueella Keski-Afrikassa sijaitseva kaupunki on vehreä ja ilma siellä on kuuma ja kostea.(Tästä alkaa kuvasarja Nigeriasta).

Adesinojen perheen tytär Delia on samanikäinen kuin Venni. Delia esittelee hänelle perheen kaupungin laidalla sijaitsevaa kotia. Pihalla Vennin katse osuu talon katolla oleviin mustiin, kiiltäviin levyihin. “Mitä nuo ovat?” hän kysyy Delialta.

Ne on meidän aurinkopaneelit”, Delia sanoo. “Monen mun kaverin kodissa on paneelit ja joillain on myös pieniä tuulimyllyjä. Niillä, joilla ei ole, on hankalaa, koska kivihiileen perustuva julkinen sähkönjakelu ei aina toimi. Sähköt voivat olla poikki monta päivää kerralla”, Delia kertoo. “Mitä ihmettä, miten täällä silloin voidaan sitten laittaa edes ruokaa?” Venni ihmettelee. “No me laitetaan ruoka aina muutenkin kaasukeittimellä pihalla”, Delia kertoo. “Sähköä me käytetään vaan telkkariin, puhelinten latureihin, tuulettimiin ja lamppuihin.”

Miten teillä oli varaa noihin, eikö aurinkopaneelit ole tosi kalliita?” Venni kummastelee. “Mekin luultiin ennen, että ne olis. Mutta nyt me saadaan ilmaista sähköä, kun paneelit maksoi nopeasti itsensä takaisin ja aurinkosähkö ei maksa mitään”, Delia vastaa.

Venniä hämmästyttää, miten Delia voi tietää niin paljon kotinsa sähköasioista, kun Venni itse ei tiedä oikein edes sitä, millä tavalla sähkö hänen omaan kotiinsa tuotetaan.

Tiedättekö te? Kertokaa viittaamalla, millä eri tavoin sähköä tuotetaan ja pistokkeisiin saadaan virtaa? Mitä uusiutuvia energiantuotantomuotoja Suomessa käytetään? (Keskustelua).

Millä eri tavoin sähköä tuotetaan ja pistokkeisiin saadaan virtaa?

• Uusiutumattomat energialähteet: kivihiili, maaöljy ja maakaasu (fossiiliset), ydinvoima, turve

• Uusiutuvat energialähteet: vesi-, tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu, geoterminen energia

Mitä uusiutuvia energiantuotantomuotoja Suomessa käytetään?

• Vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima, puupolttoaineet, biokaasu, maalämpö

Palataan nyt vielä hetkeksi Adesinojen kotiin. Delian kertomuksen mukaan perheelle on aurinkopaneeleista monenlaista hyötyä. Millaista? Miten aurinkopaneelien käyttö vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa? (Keskustelua).

Delian kertomuksen mukaan perheelle on aurinkopaneeleista monenlaista hyötyä. Millaista?

• Sähkönsaanti on turvattu ja sähkö on edullista (ilmaista) + ympäristösyyt

Venni muistaa isoveljensä sanoneen, että aurinkopaneelit ovat pientä piiperrystä ja niiden avulla ei voida ratkaista mitään oikeita ongelmia. Tarkemmin katsottuna Venni alkaa kuitenkin huomata paneeleja monen kodin pihalla Adesinojen naapurustossa.

Kohta täällä on varmaan kaikilla tollaiset”, Venni miettii. “Sehän on tavallaan aika kätevää... Että oikeasti jokainen voi täällä tuottaa itse oman sähkönsä”, Venni mietiskelee pakatessaan tavaroita seuraavaa matkakohdettaan varten.

 

Bogotán uusi liikennejärjestelmä

Osion kesto: n. 15 min. Aikaa jäljellä 57/ 90 min.

Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa Venniä on vastassa hienot vuoristomaisemat. (Katsokaa tässä karttaa). Andien vuoristossa sijaitsevassa suurkaupungissa asuu yli 7 miljoonaa ihmistä.

(Tästä alkaa kuvasarja Kolumbiasta). Vennin katsellessa maisemia suhahtelee ohi jatkuvasti pyöräilijöitä omilla kaistoillaan. Hän hyppää kyytiin erikoispitkään TransMilenio-bussiin, joka näyttää vähän jättiläiskokoiselta tuhatjalkaiselta.

Bussissa Venni alkaa jutella paikallisen pojan, Manuelin kanssa. “Bogotássa on monenlaisten bussien, metron, paikallisjunien ja pyöräteiden verkosto, jota käydään ihailemassa muista kaupungeista ympäri maailmaa”, Manuel kertoo. “Bogotá on kymmenessä vuodessa muutettu yhdestä maailman vaarallisimmista kaupungeista tosi siistiksi ja rauhalliseksi paikaksi, jossa on mukava asua”, Manuel selostaa. “Tämä kaikki on meidän entisen pormestarin Enrique Peñalosan työn ansiota.

Tänne on viime vuosina rakennettu satoja kilometrejä pyöräteitä ja monta uutta puistoa ja kirjastoja, joissa kaupunkilaiset voivat viettää aikaa. Ennen pyöräily oli aika vaarallista, kun ruuhkia oli hirveästi ja ilmansaasteet yskitti, mutta nyt aika harva bogotalainen enää edes omistaa autoa, kun julkinen liikenne toimii sujuvasti ja pyöräväylät on hyvässä kunnossa”, Manuel kertoo. Venni kysyy Manuelilta, eikö tämäkään halua omaa autoa. “Ei mun kenelläkään kaverillakaan ole”, tämä vastaa. “Me tykätään pyöräillä. Autoilu täällä on hölmön hommaa, varsinkin kun tietää kaikki ne ongelmat joita se aiheuttaa.”

Täällä Bogotássa on suuret tuloerot köyhien ja rikkaiden välillä”, Manuel selittää. “Ennen täällä pääsi liikkumaan vain autolla ja se oli ruuhkien takia hidasta. Pormestari Peñalosa haluaa että kaikki, köyhät ja rikkaat, voivat olla tasavertaisia kaupungissa. Se tarkoittaa mm. sitä, että kaikilla pitää olla mahdollisuus päästä liikkumaan paikasta toiseen helposti. Minun mielestäni tämä toteutuu täällä Bogotássa aika hyvin.” Sitten Manuel painaa bussin soittokelloa ja kysyy: ”Mennäänkö kahville?” He hyppäävät bussista ja menevät pysäkin vieressä olevaan kahvilaan.

Kahvilassa Vennin käteen sattuu lehti, jossa on seuraavanlainen kuva. Kuva selittää, miten julkiseen liikenteeseen panostaminen muuttaa kaupunkia.

Jokaisessa kuvassa on sama joukko ihmisiä ja siinä esitetään kuinka paljon tilaa erilaiset kulkuneuvot vievät, kun ihmiset käyttävät niitä. Bussit ja polkupyörät vievät paljon vähemmän tilaa kuin yksityisautot ja vähentävät siten myös liikenneruuhkien määrää suurkaupungeissa.

Venni ei ole koskaan oikein uskonut, että kaupunkia voitaisiin muuttaa poliittisilla päätöksillä. Bogotassa niin on kuitenkin tehty. “Meillä pormestarilla on paljon valtaa päättää asioista. Miten teillä Suomessa, voisiko teillä poliitikot saada aikaan tämmöisen muutoksen?” Manuel kysyy. Mietitään tätä taas. (Keskustelua)

Ketä poliitikko kuuntelee/uskoo tehdessään päätöksiä?

• Lait, budjetti, markkinavoimat, äänestäjien mielipiteet, oman puolueen linjaukset, erilaiset etujärjestöt (mm. ammattiliitot)

• Päätöksiä tehdessään poliitikot kuulevat useita tahoja, asiantuntijoita ja lobbareita

 

Mummon syntymäpäiväpuhelu

Osion kesto: n. 15 min. Aikaa jäljellä 43/ 90 min., 43/ 75 min.

Manuelin kanssa juteltuaan Vennistä alkaa tuntua, että asioilla joita hän on nähnyt Kolumbiassa ja Nigeriassa on isoja vaikutuksia tulevaisuuteen. Vaikka muutoksilla on tähdätty pääasiassa muuhun, on niillä vaikutusta myös erääseen suureen tulevaisuuden kysymykseen, nimittäin ilmastonmuutokseen. Venni on aiemmin ajatellut, että kukaan ei tee mitään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Yhtäkkiä Venni muistaa, että hänen mummollaan on tänään syntymäpäivä. Mummo täyttää 85 vuotta. Venni soittaa mummolle onnittelupuhelun.

Video 1, Maailmaa on ennenkin muutettu, käsikirjoitus

http://www.youtube.com/watch?v=bV7NtGSVVqc

Autetaanpa Venniä vastaamaan mummolleen. Mitä se ilmastonmuutos oikein tarkoittaa? (Keskustelua).

Miten ilmastonmuutos syntyy? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään? Miten ilmastonmuutosta voidaan hidastaa?

Miten ilmastonmuutos syntyy?

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista Se syntyy, kun ilmakehään kertyvä suuri määrä kasvihuonekaasuja estää lämmön normaalia poistumista ilmakehästä avaruuteen, jolloin planeetta lämpenee

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään?

Äärimmäiset sääilmiöt (tulvat, kuivuus, myrskyt...) Ilmastopakolaiset Maataloustuotteiden saatavuuden ja hinnan vaihtelut (kuivuus)

Miten ilmastonmuutosta voidaan hidastaa?

Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen Korvataan uusiutumattomia energianlähteitä uusiutuvilla Kulutuksen vähentäminen Korvataan energiasyöppöjä tuotteita (esim. eläinproteiini) energiapiheillä tuotteilla (kasviproteiini)

VIDEO 2, Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista, käsikirjoitus

http://www.youtube.com/watch?v=Z492NKa1tqo

Ilmastonmuutos tarkoittaa kasvihuoneilmiön voimistumista. Luonnollisessa kasvihuoneilmiössä osa maahan osuvasta auringon säteilystä jää lämmittämään planeettaamme ja osa heijastuu takaisin avaruuteen. Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi estävät lämmön normaalia poistumista ilmakehästä avaruuteen, jolloin planeetta lämpenee. Ilmaston lämpeneminen ei ole samanlaista maapallon eri osissa, ja ilmastonmuutos aiheuttaa lämpenemisen lisäksi myös äärimmäisten sääilmiöiden kuten tulvien, kuivuuskausien ja myrskyjen lisääntymistä ja voimistumista.

Kasvihuonekaasuja joutuu ilmakehään erityisen paljon ihmisen vaikuttaessa hiilen kiertokulkuun. Luonnossa kasveihin ja muuhun eloperäiseen ainekseen sitoutunut hiili varastoituu hitaasti maaperään. Ihminen vapauttaa fossiilisiin polttoaineisiin eli kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun ja turpeeseen sitoutunutta hiiltä ilmakehään polttamalla niitä eri tavoin.

KOULUVIERAILIJA LUKEE: -”Jaahas, jaahas, vai niin…” -”Et taida mummo vieläkään oikein uskoa minua?” -”No en minä sillä… Onneksi sinä lapsikulta olet noin nuori ja fiksu, ei minusta enää ole oikein näitä nykyajan asioita arvioimaan. Tule nyt takaisin ajoissa sieltä matkoiltasi, että ehdit ripille, muuten jää lahja saamatta.”

Puhelun jälkeen Venni alkaa jälleen pakata rinkkaansa. Hän ei oikein tiedä mitä ajatella. Mummo on joskus niin kamalan ristiriitainen.

Nuorten ilmastoprojektit Suomessa

Osion kesto: n. 13 min. Aikaa jäljellä 28/ 90 min., 28/ 75 min.

Venni saapuu takaisin Suomeen. On kesä ja Venni on menossa kesäleirille, jonne saapuu nuoria ympäri Suomea. Eräänä päivänä leirillä pohditaan ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Leiriläiset saavat tehtäväkseen lukea lehtileikettä, jossa kerrotaan nuorten tekemistä ilmastoprojekteista. Nuoret keskustelevat omista vastaavista projekteista.

Autetaanpa leiriläisiä…

Ryhmätehtävä

Jaetaan porukka 3-4 hengen ryhmiin esim. jonoon ja jako neljään tms. (opettajaa voi pyytää auttamaan)

Saatte jokainen oman lapun, johon on kuvattu nuorten toteuttama ilmastoprojekti (jaa laput oppilaille, opettajaa voi pyytää auttamaan). Jokaisen ryhmäläisen saatua lapun, lukekaa vuorotellen oman lapunne sisältö muille ryhmän jäsenille ja pohtikaa sitten yhdessä projekteja vastaamalla kysymyksiin. Kun olette käyneet kaikkien laput läpi, valitkaa niistä mielestänne paras projekti. Tässä on apukysymyksiä parasta projektia valitessanne (klikkaa näkyville dia, jossa on apukysymyksiä).

Seuraavaksi valitkaa ryhmästänne joku, joka esittelee valitun projektin muulle luokalle. (Ryhmät lukevat parhaan projektin muulle luokalle, keskustelua esimerkeistä).

Kouluvierailija voi kysyä esimerkiksi:

Mihin näistä projekteista voisitte osallistua?

Onko koulussanne jo tehty jotain vastaavaa?

Jos haluaisitte tehdä vastaavan projektin, miten se saataisiin alkuun teidän koulussa?

Kiitos kaikille, toivottavasti nämä projektit herättivät ajatuksia ja innostusta!

Sitten palataan taas Vennin tarinaan. Eräänä päivänä Vennin leirille saapuu vierailija. Hän on Jonas Biström, ilmastovaikuttaja, joka kertoo seuraavaa. (video käynnistyy kuvaa klikkaamalla).

NÄYTÄ TÄSSÄ KOHDASSA VIDEO 3!

https://www.youtube.com/watch?v=RXlJ9kdO4IA

Videon käsikirjoitus on tässä siltä varalta, että tekniikka pettää ja joudut lukemaan sen.

Ilmastovaikuttaja Jonas -video

“Mä oon Jonas Biström ja mä oon toiminut erilaisissa ilmasto- ja ympäristökampanjoissa ja -projekteissa monen vuoden ajan. Mä oon muun muassa esiintynyt pingviininä  ja saanut ihmisiä tulemaan mukaan kuvaan mun kanssa, jossa ne lupaa tehdä jotain ilmastonmuutokselle. Se on sellainen hauska tapa saada ihmiset toimimaan.

Monesti tällaisiin koulussa tai järjestöissä tapahtuviin projekteihin on kaikki, jotka on kiinnostuneita tervetulleita. Mä oon ollut projekteissa, joissa on ollut kaikkia 14 -vuotiaista 64-vuotiaisiin asti mukana.   

No mites sitten pääsee mukaan? Kannattaa kysellä, mitä on meneillään ja missä jotain tapahtuu.

Maailma toimii loppujen lopuksi siten, että kaikkia tarvitaan ja kaikki yhdessä päättää minkälainen tulevaisuus me halutaan.

Meillä jotka eletään Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen, koska meillä on osaamista, me ollaan vielä suht rikkaita, me voidaan tehdä ratkaisuja, jotka auttaa muita maita. Me voidaan tarjota uusiutuvan energian ratkaisuja, energiansäästöä ja sellaisia elämäntapoja, jotka on kivoja ja hyviä ja jotka ei tuhoa maapalloa. “


 

Jonas tässä sanoi, että nuorikin voi vaikuttaa.

Mitä mieltä sinä olet? Näytä peukkua ylöspäin, jos olet sitä mieltä että kaikki ihmiset ja nuoret voivat tehdä seuraavia asioita ja peukkua alaspäin, jos eivät voi.

Mitä asioita nuorikin voi tehdä? 

1. Käynnistää ilmastokampanjan?

» tässä kouluvierailija voi viitata aiemmin käytyihin projekteihin, joita nuoretkin voivat toteuttaa.

2. Osallistua ympäristöjärjestöjen toimintaan?

» mitä ympäristöjärjestöjä on olemassa? mitä niissä tehdään?

3. Äänestää vaaleissa?

» vaaleissa äänestääkseen täytyy olla 18-vuotias

4. Osallistua paikallispolitiikkaan?

» puolueeseen voi liittyä jo 16-vuotiaana, vaikka äänestää ei vielä voikaan

5. Pyrkiä nuorisovaltuuston vastaavaan?

» onko sinun kotikunnassasi nuorisovaltuusto? mitkä ovat sen tehtävät? miten siihen pääsee mukaan?

6. Vaikuttaa oman perheensä päätöksiin?

» miten? mitä hyötyä siitä on?

7. Vaikuttaa kulutusvalinnoillaan?

» miten? mitä hyötyä siitä on?

8. Kirjoittaa lehteen, blogiin tai jakaa hyvän jutun somessa?

» missä niitä voi julkaista? mitä hyötyä siitä on?

 

Lopetus

Osion kesto: n. 15 min. Aikaa jäljellä 15/ 90 min., 15/ 75 min.

Venni palaa kotiin pää täynnä uusia ajatuksia. Rippijuhlat sujuvat hyvin ja mummon lupaama lahja kilahtaa hänen tililleen. Kesätyöpaikkakin löytyy ankaran etsimisen jälkeen ja Venni alkaa innokkaasti suunnitella omaa tulevaisuuttaan.

Kun tapaamme Vennin uudestaan hänen ollessa 20-vuotias, 5 vuotta reissun jälkeen, on maailma Vennin ympärillä jo hiukan toisenlainen.

Alettuaan katsoa maailmaa uudella tavalla Venni on alkanut nähdä monenlaisia kiinnostavia ratkaisuja maailmalla. Teknologian edistysaskeleita, uudenlaisia palveluita, kannattavia sijoituskohteita ja poliittista tahtoa näkyy jo monessa paikkaa.

Samalla Venni ymmärtää, että vaikka osa näistä ratkaisuista ei ole vielä levinnyt joka puolelle maailmaa, tulevat ne pian olemaan arkipäiväisiä asioita kaikille. Tulevaisuus on niitä täynnä. Katsotaan mekin mitä kaikkea kiinnostavaa Vennin silmiin on sattunut.

VIDEO3: Ilmastonmuutosta ratkaistaan jo monin tavoin eri puolilla maailmaa, käsikirjoitus

Venni näki matkallaan tarinoita muutoksesta: siitä miten perhe on muuttanut omaa elämäänsä, (poliittisilla päätöksillä on muutettu kaupunkia) ja nuoresta on tullut kansalaisvaikuttaja, joka pyrkii nyt toiminnallaan muuttamaan toisten käytöstä. Mutta ovatko matkalla nähdyt ja koetut asiat jotenkin muuttaneet Vennin omaa ajatusmaailmaa tai toimintatapoja?

Mitä luulette, mitä Venni on tehnyt mummolta saamillaan rahoilla, jotka hän ainakin alun perin oli suunnitellut käyttävänsä autoon? Miksi? Mitä Venni opiskelee tai tekee työkseen ja harrastaa? (Keskustelua).

Hyvä juttu. Sitten sanomme heipat Vennille ja kelaamme vähän taaksepäin ja mietimme, mistä asioista olemme tänään puhuneet.

Mitkä olivat tunnin pääviestit? Kertokaa viittaamalla. (Keskustelua).

Minun mielestäni pääviestit olivat nämä:

  • Ilmastonmuutos on keskeinen osa tulevaisuuden maailmaa.
  • Ilmastonmuutosta ratkaistaan kokoajan.
  • Monenlaisia ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi on jo olemassa.
  • Maailmaa voidaan muuttaa sellaiseksi kuin haluamme sen olevan ja voimme kaikki osallistua siihen.

Palataan sitten vielä näihin teidän omiin (post it -lapuille kirjoitettuihin) pohdintoihinne siitä, mitä ajattelette tulevaisuudesta. Katsotaanpa tätä lappua...

(Keskustelu voi kulkea esim. tällaisia teitä...)

Miten tekniset innovaatiot voivat hyödyttää ilmastonsuojelussa? Miten ne liittyvät meidän kaikkien elämään tulevaisuudessa? Miten innovaatiot syntyvät? Miten viestit liittyvät nuorten henkilökohtaiseen tulevaisuuteen? Millaisia ratkaisuja olemme nähneet esim. Nigeriassa tehtävän? Monessa lapussa oli jotakin liittyen katastrofeihin ja maailman tuhoutumiseen. Oletteko vieläkin sitä mieltä, että niin tulee tapahtumaan? Miten tältä voitaisiin välttyä?

… Minun lapussani lukee näin: maailma pelastuu, kun kaikki osallistuvat sen pelastamiseen.

Sillä maailma ei kuitenkaan tule pelastumaan, että minä jakaisin teille tässä jotain vinkkilistaa siitä, mitä ympäristöjärjestöjä on olemassa, miten liittyä nuorisovaltuustoon tai miten ryhtyä kasvissyöjäksi. Kuten sanottu, vaikuttamisen tapoja on lukemattomia ja toivoisin, että jokainen teistä etsii ja löytää itselleen sopivat ja kiinnostavat vaikuttamisen paikat itse. Tätä me tarkoitamme, kun sanomme että tulevaisuus ei tapahdu – se tehdään.

Kiitos kaikille osallistumisesta tälle tunnille, toivottavasti oli mukavaa ja saitte uutta ajateltavaa! Mukavaa päivänjatkoa!