Blogi

COP24: Vauhtia 1,5 asteen mukaisille sitoumuksille - Järjestöjen odotukset Katowicen COP24 ilmastokokoukseen - 6.12.2018

Kesä 2018 oli Suomessa poikkeuksellisen kuiva ja kuuma. Eikä pelkästään Suomessa. Uusia piinaavia lämpöennätyksiä mitattiin eri puolilla maailmaa.

Apokalyptiset metsä- ja maastopalot, entistä tuhovoimaisemmat hurrikaanit, villieläinten määrän romahtaminen ja mannerjäiden kiihtyvä sulaminen ovat herättäneet hätää ympäri maailman. Ne antavat kuitenkin vasta kevyttä esimakua siitä, mitä meillä on edessä, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävitys jatkuu.

Lokakuussa kansainvälinen ilmastopaneeli varoitti, että kokonaisuudessaan tilanne on huomattavasti vakavampi kuin arvioitiin vielä 2015, kun Pariisin sopimus allekirjoitettiin: riskirajat peruuttamattomille seurauksille ovat lähempänä kuin luulimme. Samalla paneeli oli myös toiveikkaampi kuin moni oli olettanut: lämpeneminen voidaan yhä rajoittaa Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaan 1,5 asteeseen, jos toimia kiihdytetään kaikilla osa-alueilla nyt. Toivoa antaa muun muassa tuuli- ja aurinkoenergian sekä energian varastointiteknologian huomattavasti arveltua nopeampi läpimurto. Ratkaisevaa on, että maiden kansallisia tavoitteita ja toimia päästöjen jyrkäksi laskemiseksi vauhditetaan ja hiilidioksidinieluja kasvatetaan, sillä nykytavoitteilla jatkamme kohti katastrofaalista lämpenemistä.

Katseet suuntautuvatkin nyt YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokoukseen Puolan Katowiceen, jossa hallitusten on määrä vetää johtopäätöksiä IPCC:n raportista sekä sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä. Suomen ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat, että Euroopan unioni - ja Suomi sen aktiivisena jäsenenä ja tulevana puheenjohtajamaana - toimii Katowicen kokouksessa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaisesti ja:

  • Sitoutuu päivittämään omat 2030 tavoitteensa 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi ja tunnustaa oman historiallisen vastuunsa lämpenemisestä.
  • Neuvottelee mahdollisimman vahvan globaalin päätöksen kansallisten tavoitteiden päivittämisestä vuoteen 2020 mennessä.
  • Neuvottelee vahvat ja reilut toimeenpanosäännöt Pariisin sopimukselle, jotka vahvistavat eri osapuolten luottoa siihen, että se, mitä on luvattu, tapahtuu.
  • Kantaa vastuunsa ilmastorahoituksen riittävyydestä ja ennakoitavuudesta sekä nyt että vuoden 2020 jälkeen. Suomi nostaa oma lahjamuotoisen ilmastorahoituksen määrän 200 miljoonaan ja vahvistaa raportointisääntöjä.
  • Edistää muita haavoittuville maille elintärkeitä asioita, kuten sopeutumisohjelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä.
  • Rakentaa ratkaisukeskeistä ja uskottavaa ilmastodiplomatiaa, joka uskaltaa tarttua myös EU:n omiin kipukohtiin, kuten päästökaupan ilmaisjakoon, metsäkysymyksiin ja autoteollisuuteen - esimerkkinä muille.

Euroopan komissiolta odotetaan huomenna 28.11. avausta siitä, miten EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteita voidaan lähteä luotsaamaan Pariisin sopimuksen mukaisiksi. Strategia todennäköisesti viimeistellään Suomen EU-puheenjohtajakaudella, joten suomalaisten puolueiden on pikaisesti vahvistettava tukensa 1,5 asteen mukaiselle polulle. Tavoitteiden parantamiselle on nyt nostetta - sitä ovat vaatineet julkisesti mm. 16 jäsenmaan valtion- ja hallituksenpäät (presidentti Niinistö mukaan lukien), joukko eurooppalaisia yrityksiä, sijoittajien ryhmiä, ammattiyhdistysliikkeitä, paikallishallinnon edustajia ja kansalaisjärjestöjä  sekä Euroopan parlamentti. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat yhdessä Climate Action Networkin kanssa EU:sta hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä ja negatiivisia päästöjä sen jälkeen.

Lisätietoja ympäristöjärjestöjen vaatimuksista löytyy Climate Action Networkin (CAN) Katowice-kannanotosta.
 

*******

“Suomessa on nyt sellainen ilmapiiri, että lopetetaan jahkailu ja tehdään se, mitä täytyy. Näytetään omilla teoilla, miten tämä kriisi otetaan haltuun ja käännetään se mahdollisuudeksi rakentaa entistä parempaa yhteiskuntaa. Tämä viesti suomalaisilta on vietävä nyt myös Puolaan. Täältä pesee! Ja me kansalaiset huolehdimme, ettei tämä jää sanahelinäksi, vaan että Suomi todella näyttää maailmalle - yhdessä muiden edelläkävijöiden kanssa”, toteaa Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen.

“Kansainvälisissä neuvotteluissa tarvitaan nyt päättäväisiä ilmastojohtajia ja Eurooppa on viimein heräämässä ilmastokoomasta. Ihan kiva ei enää riitä. Toivottavasti huomenna julkaistava komission päänavaus on aidosti 1,5 asteen polun mukainen ja saa liikkeelle uudenlaiset, päättäväiset toimet jäsenmaiden tasolla. EU-puheenjohtajana Suomi pääsee luotsaamaan tätä tärkeää prosessia. Päästövähennystavoite vuodelle 2030 on päivitettävä mahdollisimman pian”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

“Puola venkoilee hiilivoimansa kanssa ja on yhdessä Suomen kanssa yrittänyt vesittää metsien roolia ilmaston viilentäjänä. Kuitenkin kokonaiskuvassa tuuli- ja aurinkoenergia ottavat sielläkin valtaa ja nielujen vahvistaminen aletaan ymmärtää IPCC:n raportin jälkimainingeissa globaalisti. Suomella on nyt paikka kääntää metsäpolitiikkansa suunta ja samanaikaisesti kasvattaa nieluja ja suojella luontoa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

“Yksi riitakysymys kokouksessa tulee jälleen olemaan rahoitus. Haavoittuvat maat ovat syystä turhautuneita, sillä lupauksia niille suunnatusta tuesta ei ole lunastettu. Tässä Suomi on ollut viime vuosina yksi ongelman aiheuttajista, sillä lupausten vastaisesti lahjamuotoista rahoitusta ei ole kasvatettu, vaan sitä on nykyhallituksen toimesta päinvastaisesti leikattu sekä ohjattu haavoittuvien maiden sijaan Suomen teollisuudelle. Ilmastorahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta ja vastuunkannosta”, sanoo Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Elisa Hara.

“Tyhjien puheiden aika on ohi, nyt tarvitaan tiukempia tavoitteita ja ilmastotekoja, jotka todella mahdollistavat alle 1,5 asteen polulla pysymisen oikeudenmukaisella tavalla. Suuri energiamurros, hyvästijättö fossiilisille energiamuodoille ja siirtyminen kohti 100 % uusiutuvaa energiaa, etenee, mutta sitä on hurjasti vauhditettava mm. edistämällä yhteisöjen omaa kestävän uusiutuvan energian tuotantoa ja energian säästöä. Suomella on nyt suuri mahdollisuus nousta kevään ilmastovaalien kautta EU-puheenjohtajakaudelle ilmastojohtajana, kun teemme oikeita päätöksiä ja valintoja”, toteaa Leena Kontinen Maan ystävistä.

“Puolan ilmastokokouksesta ei ole odotettavissa uusia päästövähennyslupauksia, mutta se on lähtölaukaus prosessille, joka tuottaa ne seuraavien parin vuoden aikana. Odotamme, että Suomi aktiivisesti ja kunnianhimoisesti edistää toimenpiteitä 1,5 asteen polulle pääsemiseksi. IPCC:n raportti sai aikaan innostunutta keskustelua, mutta se ei riitä. Nyt tarvitaan selkärankaa tehdä vaikuttavia ilmastopäätöksiä ja käyttää taloudellisia ohjauskeinoja, jotta Suomi on hiilineutraali vuoteen 2030 ja EU vuoteen 2040 mennessä. Kevään vaalit ratkaisevat suunnan!” Mia Rahunen, WWF Suomen ilmastoasiantuntija.

“IPCC:n raportti herätti monet suomalaiset tilanteen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansalaisten kärkihuoleksi. Suomalaiset odottavat nyt, että poliittiset päättäjämme kantavat vastuutaan myös kansainvälisillä areenoilla”, sanoo Niklas Kaskeala Protect Our Winters Finlandin puheenjohtaja.

Toimittajille tiedoksi

YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokous (COP24) järjestetään Katowicessa, Puolassa 2.-14.12.2018. Kokouksen asialistalla ovat erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen säännöt sekä johtopäätökset hallitustenvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportista.

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Katowicessa:

Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Fingo, puh. 050 317 6686

(Katowicessa 10.-15.12., vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)

Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 631 3399 (Katowicessa 8.12.-16.12.2018, vastuualue: ilmastopolitiikka, nielupolitiikka)

Sanna Ra, viestinnän asiantuntija, Fingo, puh. (Katowicessa 12.-15.12.2018) puh: 050 317 6704

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Suomessa:

Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liiitto ry, 044 045 8898

Elisa Hara, vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi, 050 471 3557

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422

Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 2040834

Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace, p. 050 368 8488

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 4344972

*******

Kannanotto on julkaistu 27.11.2018 ja sitä on pyydetty järjestöiltä silloin ilmasto.orgiin, vastaus saatiin neljän sähköpostipyynnön jälkeen 5.12.2018, joten teksti pystyttiin julkaisemaan 6.12.2018.

Edelliset kirjoitukset
Jen Kretser: Nuorten projekti-ideat olivat yllättävän samankaltaisia kun Wild Centerissä - 14.9.2012
Heurekassa järjestetty nuorten ilmastokonferenssihan sai alunperin innoituksensa Yhdysvalloissa Adirondacksin Wild Centerissä järjestetystä vastaavasta tilaisuudesta. Konferenssin alussa nuorille...
Nuoret yllättivät ilmastotietoudellaan - 14.9.2012
Pääsin viime viikolla viettämään hyvin erilaista, inspiroivaa ja hauskaa työpäivää Heurekassa. Nuorten ilmastohuippukokous kokosi yhteen 23 yläkoulua ympäri Suomen. Jokaista koulua edusti neljä...
Ensimmäinen postaus - 10.9.2012
Oli hieno konferenssi!
Voiko politiikkaohjelmalla parantaa maailmaa? - 21.8.2012
Ilmastonmuutos on tyyppesimerkki ongelmasta, jonka ratkaisu vaatii  hallinnon perinteiset rajat ylittäviä toimia. Monia viime vuosina tehtyjä laajoja politiikkaohjelmia on kuitenkin haukuttu...
Ilmarin sisällöllisten painopisteiden muuttuminen vuosien varrella - 7.8.2012
Ilmari sai alkunsa 2002, kun ympäristöjärjestöt havaitsivat, että koulujen opetussuunnitelmissa ei ollut ilmastonmuutoksesta juuri mitään. Opettajille ilmastonmuutos oli myös uusi asia. Järjestöillä...
Rio ilman periaatteita: Mikä vihreän talouden käsitteessä on pielessä - 25.7.2012
Rio+20 –kokouksen päätyttyä huomasin miettiväni kokousviikon annin sijaan kaksikymmentä vuotta sitten pidetyn Rion kokouksen antia. Ideat, joita vuonna 1992 pidettiin ”kultaisena keskitienä”...
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ihminen eturintamaan - 1.6.2012
Yle uutisoi: "Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ympäristön tuhoutuminen voivat aiheuttaa ympäristön romahduksen jo muutaman vuosikymmenen kuluttua, tutkijat varoittivat." Juttu leviää naamakirjassa yli...
Suomen liikenne vuonna 2050 – Kehittyvä kohtuutalous vai Materian kasvua? - 1.5.2012
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen CAST-hankkeessa pyydettiin suomalaisia asiantuntijoita esittämään toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuskuvia Suomen liikennesektorista vuoteen 2050. Näkemyksistä...
Kestävästi tuotetulla ja turvallisella energialla voidaan täyttää energiatarpeemme – ja siksi meillä on vastuu toimia nyt - 1.4.2012
Uusiutuvilla energialähteillä voidaan täyttää maailman energiatarve. Samalla voidaan rajoittaa ilmaston keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi isojen...
Kansalaispalkka ja ilmastopolitiikka - 1.3.2012
Tulevaisuudessa yhteiskunta jakautuu todennäköisesti vielä nykyistä voimakkaammin eri alakulttuureihin. Maahanmuuton kasvu lisää vielä kulttuurien määrää. Elämäntapavalintojen kirjo kasvaa, vaikka...
Mitä kuuluu ilmastolaille? - 1.2.2012
Vuodesta 2012 on tehtävä suomalaisen ilmastopolitiikan juhlavuosi. Tämä vuosi näyttää, millaista ilmastopolitiikkaa hallitus lähtee toteuttamaan. Hallitusohjelma antaa eväät onnistumiseen. Alkukesän...
Nuoret päättämään ilmastosopimuksesta - 1.1.2012
Durbanin ilmastokokouksen tulos joulukuussa 2011 oli monelle karvas pettymys; vaikka kokous ei ollut täysi mahalasku, eivät tulokset ole riittäviä ilmastonmuutoksen tosiasiallisen torjumisen...
Durban: läpimurto vai laiha sopu? - 12.12.2011
Durbanin ilmastokokous päättyi sunnuntaina aamuyöllä ennätykselliset puolitoista vuorokautta myöhässä. Ministerit neuvottelivat kolme yötä putkeen tulevien ilmastosopimusten perusteista. Tulos on...
Durbanin ilmastokokouksen laiha anti - 11.12.2011
Durbanin ilmastokokouksessa (COP17) Etelä-Afrikassa saatiin sovittua Kioton sopimuksen jatkosta ja uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tiekartasta. Myös ilmastorahoituksen suhteen tapahtui...
Durbanin ilmastokokouksen väsytystaistelu päättyi laihaan sopuun - 11.12.2011
Tiedote 11.12.2011 Järjestöt: Durbanin ilmastokokouksen väsytystaistelu päättyi laihaan sopuun Durbanin historiallisen pitkäksi venynyt ilmastokokous päättyi kompromissiin sunnuntaina 11....
EU-pelasta ilmasto : Myös Brysselissä seurataan aktiivisesti Durbanin ilmastoneuvotteluita - 10.12.2011
Ilma Brysselissä on talvisen kolea, mutta kansalaisyhteiskunnan toiminta ei ole kuluneen viikon aikana sitä vastoin ole ollut jäässä. Ensimmäinen selkeästi Durbanin ilmastokokoukseen liittynyt...
Ilmastoneuvottelut jatkuvat yhä - 10.12.2011
Ilmastoneuvottelut jatkuvat yhä ja tulokset ovat auki. Tilannekatsauksen tarjoaa Washington Postin katsaus Durbanin neuvottelutilanteeseen.
Suomalaiset järjestöt yksimielisiä tärkeimmistä ilmastotavoitteista - 9.12.2011
Suomen valtuuskunnassa Durbanin ilmastoneuvotteluissa on reilut 40 jäsentä, joista suurin osa on virkamiehiä. Heidän lisäkseen valtuuskuntaan kuuluu poliitikkoja sekä kehitysyhteistyöjärjestöjä...
Mozambican NGOs in Durban: Push your governments, we will push ours! - 9.12.2011
Different voices from the ground Three different groups of Mozambican civil society organizations have arrived in Durban: the so-called ”COP group”, very much linked with the...
Yhteistyöllä parempiin tuloksiin - 8.12.2011
Suomi on lähtenyt Durbanin ilmastokokoukseen hakemaan todellisia tuloksia. Aikaa on hukattu jo liikaa ja nyt on tärkeää käyttää kaikkea tietotaitoa, jotta ilmastoneuvotteluissa päästään eteenpäin....
SLL: Ilmastokokous toistaa itseään - 8.12.2011
Suomen luonnonsuojeluliitto seuraa huolestuneena Etelä-Afrikan Durbanissa käytäviä YK:n ilmastoneuvotteluja. Liian monet kysymykset ovat jääneet jälleen kerran kokouksen loppuun ministereiden...
Ympäristöministeri Ville Niinistön puhe Durbanin ilmastokokouksen täysistunnossa 7.12.2011 - 7.12.2011
Video UNFCCC:n täysistunnon nettilähetyksestä 7.12.2011. Alla ympäristöministeri Ville Niinistön puhe tekstinä. Statement by Mr. Ville Niinistö, Minister of the Environment of...
Draamaa ja suuria tunteita istuntosalissa - 7.12.2011
Ministerit pitävät tänään ja huomenna puheenvuoroja COP17-ilmastokokouksen suuressa istuntosalissa. Jo aamun ensimmäinen sessio oli täynnä draamaa ja suuria tunteita. Kokousosallistujat ottavat...
Maan ystävien vetoomus: Vetoa Ugandan hallitukseen-ei palmuöljyä ihmisten ja ympäristön kustannuksella - 7.12.2011
Suuren mittakaavan biopolttoainevilijelmiä markkinoidaan ilmastokriisin ratkaisuina YK:n ilmastoneuvotteluissa Etelä-Afrikan Durbanissa. Maa-alueiden haltuunotot ja asukkaiden pakkosiirrot...
Videokilpailun voittaja:Ripples-Climate Change and Disaster Management in Bangladesh - 6.12.2011
http://www.youtube.com/watch?v=zIckHzxSmS8 This film won the first prize at the Development and Climate Days Film Competition 2011 at COP17. Film is made by Soren Vestergaard Neilsen, for RDRS...

Sivut