Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
Pan African Climate Justice Alliance huolissaan ilmastoneuvottelujen kunnianhimottomuudesta, maatalouden asemasta ja kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksista - 1.12.2012
Nearly a week after the commencement of current climate negotiations at Doha, we the representatives of civil society in Africa, under the auspices of the Pan African Climate Justice Alliance (...
Ilmastokysymys ratkaistaan kotimaassa, Suomessakin - 30.11.2012
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii maailmanlaajuista yhteistyötä, kuulee usein sanottavan. Toki sitä tarvitaankin. Eivät kasvihuonekaasut silti ole mitään maagista tomua, jonka pyydystäminen...
Ihan hiilenä - 29.11.2012
Neljän asteen lämpenemistä kohti mennään, mutta miksi? Ja onko pakko? Kaksi kolmasosaa viime vuosien hiilidioksidipäästöjen kasvusta on johtunut kivihiilen käytön kasvusta. Jos fossiiliteollisuus...
Kun sopeutuminen ei ole enää vaihtoehto - 28.11.2012
Euroopan unionin asetelmat Dohan ilmastokokoukseen ovat mielenkiintoiset: EU on saavuttanut pitkäaikaisen ilmastotavoitteensa (20 % vähennykset vuoden 1990 päästöihin verrattuna) 8 vuotta ennen...
Ilmastorahoitus on Dohassa avainkysymys - 27.11.2012
Maailma on kaksinkertaisen haasteen edessä: miten poistaa köyhyys ja hillitä ilmastonmuutosta? Suurin syy ilmastonmuutokseen ovat rikkaiden teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöt. Ilmastonmuutoksen...
Kioton päästökaupan toimivuus ratkaistaan Dohassa - 27.11.2012
Yksi Dohan ilmastoneuvotteluiden isoimmista väännöistä tulee näillä näkymin koskemaan yhtä Kioton sopimukseen kuuluvaa päästöoikeustyyppiä ja niiden kohtaloa sopimuksen ensimmäisen ja toisen...
Ilmastoaiheista roolipeliä Dohassa - 26.11.2012
Tiedättehän roolipelamisen? Alan harrastajat kuvaavat sitä näin: “Pelatessaan roolipeliä pelaajat yleensä istuvat pöydän ääressä ja eläytyvät kuvitteellisiin hahmoihin, jotka toimivat...
Dohan ilmastokokous: Pelottava ilmastosyksy - 25.11.2012
Vanhempana olen kiinnostunut lapseni tulevaisuudesta. Erityisesti ilmaston lämpeneminen huolestuttaa. Maanantaina 26.11. alkaa Dohan ilmastokokousQatarissa. Olen entistä vakuuttuneempi, että...
Ilmastoneuvottelujen historia reilussa minuutissa - 24.11.2012
Tämä video tiivistää, mistä ilmastoneuvotteluissa on kyse. Videon tuottaja on tutkimuslaitos CICERO (Center for International Climate and Environmental Research – Oslo). http://www.youtube.com/watch...
Sandylla ja ilmastonmuutoksella on paljon tekemistä keskenään - 23.11.2012
Ilmatieteen laitoksen meteorologi kertoi, että hirmumyrsky Sandyssä ei ollut kyse ilmastonmuutoksesta: ”Tämä on monen osatekijän sattuma.” (HS Ulkomaat 31.10.2012). Kuinkahan moni lukija huokaisi...
Epätoivon lukutaito - 22.11.2012
Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa on onnistuttava. Käsistä karkaavan ilmastonmuutoksen sopeutumishaasteisiin vastaaminen ei yksinkertaisesti ole realismia. Maailman valtiot ovat sopineet, että...
Kestävän kehityksen pedagogiikka ja Ilmari – esitys Otavan opistolla - 14.11.2012
Ilmarin näkökulmia ilmastokasvatukseen Otavan opiston kestävän kehityksen pedagogiikan teemapäivässä 19.10.2012 http://www.youtube.com/watch?v=-PCtk9UDoF4 Keskustelut jälkeenpäin https://www....
Järjestöt: Sandy-myrsky oli vasta alkua, ilmastotavoitteita kiristettävä Dohassa - 13.11.2012
Tiedote 13.11. 2012 klo 10.30 Kolmetoista ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa...
Mediakutsu: Kansalaisjärjestöt julkistavat odotuksensa YK:n Dohan ilmastokokoukselta ti 13.11. - 31.10.2012
YK:n ilmastohuippukokous järjestetään öljymaa Qatarin pääkaupungissa Dohassa 26.11.– 7.12. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt julkistavat kantansa ilmastoneuvotteluihin lehdistöaamiaisella...
Nuorten ilmastohuippukokous-video - 18.10.2012
http://player.vimeo.com/video/50131360
Ilmaston lämpenemisen pelottava matematiikka - 10.10.2012
Kolme numeroa, jotka johtavat globaaliin ilmastokatastrofiin – ja jotka tekevät selväksi, kuka on vihollinen Tässä muutamia tiukkoja lukuja ilmastonmuutoksesta: kesäkuussa 2012...
Pääkaupunkiseutu kasvaa, kasvavatko ilmastopäästöt? - 25.9.2012
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia valmistui vuoden 2007 lopulla. Strategiassa asetettiin tavoite vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia asukasta kohti vuoden 1990 tasosta...
Jen Kretser: Nuorten projekti-ideat olivat yllättävän samankaltaisia kun Wild Centerissä - 14.9.2012
Heurekassa järjestetty nuorten ilmastokonferenssihan sai alunperin innoituksensa Yhdysvalloissa Adirondacksin Wild Centerissä järjestetystä vastaavasta tilaisuudesta. Konferenssin alussa nuorille...
Nuoret yllättivät ilmastotietoudellaan - 14.9.2012
Pääsin viime viikolla viettämään hyvin erilaista, inspiroivaa ja hauskaa työpäivää Heurekassa. Nuorten ilmastohuippukokous kokosi yhteen 23 yläkoulua ympäri Suomen. Jokaista koulua edusti neljä...
Ensimmäinen postaus - 10.9.2012
Oli hieno konferenssi!
Voiko politiikkaohjelmalla parantaa maailmaa? - 21.8.2012
Ilmastonmuutos on tyyppesimerkki ongelmasta, jonka ratkaisu vaatii  hallinnon perinteiset rajat ylittäviä toimia. Monia viime vuosina tehtyjä laajoja politiikkaohjelmia on kuitenkin haukuttu...
Ilmarin sisällöllisten painopisteiden muuttuminen vuosien varrella - 7.8.2012
Ilmari sai alkunsa 2002, kun ympäristöjärjestöt havaitsivat, että koulujen opetussuunnitelmissa ei ollut ilmastonmuutoksesta juuri mitään. Opettajille ilmastonmuutos oli myös uusi asia. Järjestöillä...
Rio ilman periaatteita: Mikä vihreän talouden käsitteessä on pielessä - 25.7.2012
Rio+20 –kokouksen päätyttyä huomasin miettiväni kokousviikon annin sijaan kaksikymmentä vuotta sitten pidetyn Rion kokouksen antia. Ideat, joita vuonna 1992 pidettiin ”kultaisena keskitienä”...
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ihminen eturintamaan - 1.6.2012
Yle uutisoi: "Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ympäristön tuhoutuminen voivat aiheuttaa ympäristön romahduksen jo muutaman vuosikymmenen kuluttua, tutkijat varoittivat." Juttu leviää naamakirjassa yli...
Suomen liikenne vuonna 2050 – Kehittyvä kohtuutalous vai Materian kasvua? - 1.5.2012
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen CAST-hankkeessa pyydettiin suomalaisia asiantuntijoita esittämään toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuskuvia Suomen liikennesektorista vuoteen 2050. Näkemyksistä...

Sivut