Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
Ilmastokäänne Tampereella - 26.9.2013
Tampereen kaupunki on yksi maamme kasvukeskuksista. Väestö kasvaa vuosittain noin 2000 henkilöllä ja koko kaupunkiseudulla kaksin verroin. Kasvu on tähän saakka merkinnyt myös liikenteen, energian ja...
Vastarinta fossiiliteollisuutta kohtaan vahvistuu - 27.8.2013
Vielä maailmalla fossiiliset polttoaineet palavat, mutta samaan aikaan aivan silmiemme edessä toimii uusi ilmastonmuutoksen torjumista vaativa liike, voimakkaasti ja äänekkäästi. Hiilivapaata...
Taistelua ruoan ja veden puolesta Perussa - 29.7.2013
Viime vuonna 2012 tutustuin Perussa Femucarinap – nimiseen järjestöön, jonka avulla sain nähdä monien perulaisten huolen ympäristöstään ja peräänantamattoman taistelun oikeuksien puolesta....
Hillintä osana ilmastoälykästä maataloutta - 14.6.2013
Kehitysmaiden suurimpia haasteita tällä hetkellä on tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle muuttuvassa ilmastossa. Ruokakriisien aiheuttama epävakaus pienentää entisestään kehittyvien...
Päästökuilu vuonna 2012 - 30.5.2013
UNEP:n Emissions Gap Report 2012 –raportin tiivistelmän suomenkielinen käännös Yksi kansainvälisten ilmastoneuvottelujen perimmäisistä kysymyksistä on, miten ’kunnianhimoisia’ yhteisten...
EU:n päästökauppa ja sen vahvuudet ja heikkoudet - 29.4.2013
Kolme puheenvuoroa päästökaupasta: 1) EU:n päästökauppa - mistä on kyse ja kuinka se toimii sekä mistä nyt puhutaan EU-tasolla Päivi...
Kestävää energiaa kaikille vuoteen 2030 mennessä: kunnianhimoisista tavoitteista ruohonjuuritason toimintaan - 28.3.2013
Luotettavat ja kohtuuhintaiset energiapalvelut – ei mikään itsestäänselvyys Ennen talvisotaa miltei puolet Suomen maaseututalouksista oli vielä ilman sähköä ja harvaan asutuille...
Ilmari-hankkeen menestystekijät - 26.2.2013
Ilmarin viestintätyöpajassa tammikuussa 2013 pohdittiin, että mitkä ovat ne tekijät, joiden ansiosta Ilmari on voinut toimia jo 10 vuotta ja joiden ansiosta se edelleen saa kehuvia palautteita. ...
Arktis - Maailman kolmanneksi suurin fossiilihanke? - 21.2.2013
Arktiksesta on tullut ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun symboli. Sulava pohjoinen napajää osoittaa, että me joudumme huolehtimaan ilmastokriisin seurauksista, emme pelkästään tulevien...
Helsingin Energia kohti hiilineutraalia tulevaisuutta - enemmän vuorovaikutusta, vähemmän päästöjä - 17.1.2013
Puun poltto vaikuttaa päästöihin ja ihmisiin Tässä blogissa on aiemmin todettu, että pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt ovat vajaa kymmenesosa koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä....
Ministeri Henna Virkkunen: Jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen - 10.1.2013
Tuhansilta nuorilta kerätyt ilmastoaiheiset terveiset vietiin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle Jyväskylässä Nuori 2013 -tapahtumassa. Ministerillä oli vahva viesti nuorille siitä,...
Dohan ilmastokokous: Liian vähän, liian myöhään - 16.12.2012
Dohan ilmastokokous saatiin lauantai-iltana 8.12. vihdoin päätökseen yli vuorokauden yliajalla. Tämän syksyn ilmastouutisten valossa Doha on kuin yrittäisimme pysäyttää puhaltamalla 200 km/h...
Dohan ilmastokokous: Liian vähän, liian myöhään - 9.12.2012
Dohan ilmastokokous saatiin lauantai-iltana 8.12. vihdoin päätökseen yli vuorokauden yliajalla. Tämän syksyn ilmastouutisten valossa Doha on kuin yrittäisimme pysäyttää puhaltamalla 200 km/h...
Lack of Ambition at UN Climate Talks – interview with Meena Raman - 8.12.2012
Civil Society Puts Pressure on World Leaders to Avoid New Failure at Climate Talks As scientists are increasingly warning about  the catastrophic effects of a six-degree C temperature rise unless...
Dohan metaneuvottelut - 8.12.2012
Dohan ilmastokokous päättyi jo tutuksi tulleeseen tapaan yli vuorokauden aikataulusta jäljessä. Mitä kahden viikon neuvotteluista jäi lopulta käteen? Paljon prosessia, jonkin verran draamaa ja...
Suomen ilmastopoliittisen itsepetoksen päätyttävä Dohan kokoukseen - 8.12.2012
Tiedote 8.12.2012 Greenpeace, Luonto-Liitto ja Maan ystävät pitävät Dohan ilmastoneuvotteluiden laihaa tulosta odotettuna. Järjestöjen mielestä Suomella ei ole mitään sanottavaa kansainvälisissä...
Järjestöt: Dohan ilmastokokouksessa lykättiin ratkaisuja, jotka eivät voi odottaa - 8.12.2012
Dohan yliajalle venynyt ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin lauantai-iltana 8. joulukuuta. Kokouksessa ei saatu aikaan merkittäviä päästövähennystavoitteita tai konkreettista suunnitelmaa...
Dohan leirinuotiolla: kuka päättää nuorten tulevaisuudesta? - 7.12.2012
Maailmanpankin mukaan ilmasto saattaa lämmitä neljällä asteella jo ennen vuosisadan loppua, mikäli maat eivät välittömästi sitoudu tiukempiin päästövähennyksiin [1]. Aikamme on siis loppumassa, mutta...
Loppu huuhaa-toimille Dohassa - 6.12.2012
“Puhkaise kuuman ilman kupla”, vaativat järjestöjen kyltit tiistaina Dohassa. Yksi heppu oli vuorattu mustilla ilmapalloilla ja toinen tyrkytti neuvottelijoille roskakoreja, joihin ylimääräisiä...
Kiotosta uuteen sopimukseen - 5.12.2012
Dohassa ilmastokokouksen ilmapiiri on tihentymässä korkean tason keskustelujen alkaessa. Ministeri Niinistö piti tänään keskiviikkona hyvän ja selkeän viestin sisältävän puheenvuoron Suomen...
Tuulesta temmattu tulevaisuus - 4.12.2012
YK:n ilmastoneuvotteluissa, kuten tällä hetkellä Qatarin Dohassa, on yksinkertaisimmillaan kyse siitä, että valtiot pyrkivät sopimaan toimista, joiden avulla ilmastonmuutos ei karkaa...
Ilmastotoimintapäivät Arbiksessa 1-2.12., kansallista toimintaa kansainvälisten neuvotteluiden aikana - 3.12.2012
Helsingin Töölössä järjestettiin 1. ja 2. joulukuuta ensimmäistä kertaa Ilmastotoimintapäivät, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota yhä nopeammin etenevään ilmastonmuutokseen samaan aikaan...
Videoblogi: Terveiset Dohan ilmastokokouksesta - 2.12.2012
Miten YK:n ilmastoneuvottelut Dohassa etenevät? Kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi Kepasta ja suojeluasiantuntija Hanna Hakko Suomen luonnonsuojeluliitosta kertovat järjestöjen...
Preserving the culture, preserving the nature? - 2.12.2012
Thoughts about UN Climate Conference in Doha 26.11-7.12.2012 First there is some good news: the world has a chance to change the course of climate change after many natural...
Käytävähuhuja ja kokouskuulumisia - 1.12.2012
Ensimmäinen kokousviikko on lähestyy loppuaan tänään lauantaina. Kuten ilmastoneuvotteluiden koreografiaan kuuluu, on yksittäistä asiakohdista vaikea sanoa mitään varmaa ennen kuin koko paketista on...

Sivut