Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
Köyhät maat kävelivät ulos ilmastoneuvotteluista - 20.11.2013
Hankalat ilmastoneuvottelut saivat uuden iskun, kun köyhien maiden ryhmä käveli ulos neuvotteluista. Taustalla on turhautuma siihen, etteivät teollisuusmaat halua keskustella ilmastonmuutoksen...
Globaali ilmastosopimus ei synny ilman valtioiden ja kuntien tahtoa - 19.11.2013
Koko maailma on saatava vähentämään päästöjään, jos ilmastonmuutoksen ei haluta karkaavan käsistä. Tähän tarvitsemme kattavaa globaalia ilmastosopimusta, jota Varsovan kokouksessa parhaillaan...
Hiilikasan alla on elämää - 19.11.2013
Hiilivoimamyönteisen Puolan rooli ilmastoneuvottelujen isäntänä on saanut runsaasti kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun bloggaa paikan päältä Varsovan ilmastoneuvotteluista....
Hiilikasan alla on elämää - 19.11.2013
Hiilivoimamyönteisen Puolan rooli ilmastoneuvottelujen isäntänä on saanut runsaasti kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun bloggaa paikan päältä Varsovan ilmastoneuvotteluista....
Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta - 18.11.2013
Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin...
Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta - 18.11.2013
Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin...
Maatalous ja ilmastopolitiikka – kasvispitoisempi ruokavalio ratkaisuna? - 17.11.2013
Kysy tutkijoilta, tuottajajärjestöiltä, elintarviketeollisuudelta, kansalaisjärjestöiltä tai muilta asiantuntijoilta, mikä on maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja saat todennäköisesti...
Maatalous ja ilmastopolitiikka – kasvispitoisempi ruokavalio ratkaisuna? - 17.11.2013
Kysy tutkijoilta, tuottajajärjestöiltä, elintarviketeollisuudelta, kansalaisjärjestöiltä tai muilta asiantuntijoilta, mikä on maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja saat todennäköisesti...
"Autetaan Filippiinejä yhdessä"? - Alku ei vaikuta kovin lupaavalta - 16.11.2013
Varsovan ilmastokokouksessa kerättiin tänään lahjoituksia Filippiinien hirmumyrskyn uhreille Puolan ympäristöministerin ja kokouksen isännän Marcin Korolecin aloitteesta. Ilmastokatastrofin...
"Autetaan Filippiinejä yhdessä"? - Alku ei vaikuta kovin lupaavalta - 16.11.2013
Varsovan ilmastokokouksessa kerättiin tänään lahjoituksia Filippiinien hirmumyrskyn uhreille Puolan ympäristöministerin ja kokouksen isännän Marcin Korolecin aloitteesta. Ilmastokatastrofin...
Jos haluu saada - 16.11.2013
Etukäteen oli selvää, että ilmastorahoituksesta tulisi yksi Varsovan ilmastokokouksen ratkaisevista kysymyksistä. On silti yllätys, kuinka suurta roolia se nyt pelaa. Yksinkertaistettuna asetelma on...
Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan - 15.11.2013
Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja...
Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan - 15.11.2013
Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja...
Olo kuin Jukolan Eerolla - 14.11.2013
Kun mainitsen tuttaville ja satunnaisille vastaantulijoille osallistuvani ay-liikkeen edustajana Varsovan ilmastokokoukseen, saan kommentin jossa ihmetellään, mitä ihmettä siellä teen....
Me pysäytämme ilmastokatastrofin - 13.11.2013
Ensin ajattelin, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma. Olin ennen kaikkea huolissani saimaannorpasta ja jääleinikistä. Asiat näyttivät kuitenkin olevan jotenkuten hoidossa: Kioton pöytäkirja oli...
Me pysäytämme ilmastokatastrofin - 13.11.2013
Ensin ajattelin, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma. Olin ennen kaikkea huolissani saimaannorpasta ja jääleinikistä. Asiat näyttivät kuitenkin olevan jotenkuten hoidossa: Kioton pöytäkirja oli...
Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen - 12.11.2013
Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä....
Filippiinien pääneuvottelija: "On aika lopettaa tämä hulluus, Haiyan-taifuunin Filippiineillä aiheuttaman tuhon tulisi toimia varoituksena ihmiskunnalle." - 11.11.2013
Filippiinien pääneuvottelijan tunteikas puhe YK:n ilmastokokouksen avausistunnossa: "On aika lopettaa tämä hulluus, Haiyan-taifuunin Filippiineillä aiheuttaman tuhon tulisi toimia varoituksena...
Haloo kuuleeko Varsova? Täällä todellisuus. - 11.11.2013
Tiedättehän katastrofielokuvista sen vaiheen, missä kaikki on vielä näennäisesti hyvin? Elokuvan päähenkilö puuhastelee jotain arkista, ikkunasta kajastaa lempeä valo, eikä mihinkään ole kiire. Hän...
Haloo kuuleeko Varsova? Täällä todellisuus. - 11.11.2013
Tiedättehän katastrofielokuvista sen vaiheen, missä kaikki on vielä näennäisesti hyvin? Elokuvan päähenkilö puuhastelee jotain arkista, ikkunasta kajastaa lempeä valo, eikä mihinkään ole kiire. Hän...
Nuorten tekemät ilmastomeemit Ruuti Expon työpajassa - 8.11.2013
Ilmari järjesti Helsingin nuorisoasiainkeskuksen järjestämään Ruuti Expoon ilmastomeemityöpajan. Ja meemejä syntyi!
Elävä tuulimylly muutosvoimana Brysselissä - yhteisöenergialla ilmastonmuutosta vastaan - 8.11.2013
Sateisen harmaan Brysselin vallan keskiöön EU-parlamentin edustalle hahmottui torstaina 7.11. värikäs  toivon tuoja: yli 150 ihmisen muodostama jättiläismäinen tuuliturbiini. Euroopan Maan ystävät...
Järjestöt: Ilmastolla ei ole varaa välikokoukseen Varsovassa - 6.11.2013
Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Varsovassa. Järjestöjen mielestä Suomen ja muiden...
Kepa ry:n kanta Varsovan ilmastokokoukseen (COP19) 11.–22.11.2013 - 30.10.2013
Ilmastonmuutos on kenties suurin ihmiskuntaa kohdannut haaste. Se lisää köyhyyttä ja turvattomuutta kaikkialla maailmassa, erityisesti köyhimmissä kehitysmaissa, jotka ovat vähiten vastuussa...
Ilmastorahoitus ilmastoneuvottelujen avainkysymyksenä - 14.10.2013
Ilmastorahoitus nousemassa kansainvälisten ilmastoneuvottelujen kynnyskysymykseksi YK:n Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 päätettiin konkreettisesta kehitysmaille suunnatusta...

Sivut