Blogi

Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi – osallistu talkoisiin vastaamalla kyselyyn - 28.8.2017

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden muodostamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehittämistyön tueksi haetaan uusia näkemyksiä joukkoistamisen avulla.

Pellonkäytön optimoinnissa suurimmat paukut parhaille pelloille

Pellonkäyttöä optimoidaan kohdentamalla tuotantopanokset oikein. Tarvittaessa panoksia lisätään korkeatuottoisilla peltolohkoilla ja toisaalta vähennetään heikommin tuottavilla lohkoilla. Parhaiden peltolohkojen satojen kasvaessa heikommin tuottavien tai sijainniltaan epäedullisten peltojen käyttötarkoitusta voidaan miettiä uudelleen.  Ne voivat sopia esimerkiksi viherlannoitusnurmiksi, reuna-alueiksi, luonnonhoitopelloiksi ja riistapelloiksi. Suuripäästöisten turvepeltojen tapauksessa voidaan harkita metsitystä.

Näillä toimilla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä, kun ympärivuotisen ja pitkäkestoisen kasvillisuuden osuus kasvaa. Nämä muutokset tukevat myös maatalousympäristön monimuotoisuutta.

Vuorovaikutteinen yhteistyö pilottitilojen kanssa antaa arvokasta tietoa

OPAL-Life-hankkeessa tehdään jo nyt tiivistä yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Mukana on 20 pilottitilaa eri puolilla Suomea.  Osalle hankkeen pilottitilojen peltolohkoista on perustettu kokeita, joilla mitataan ja mallinnetaan kasvihuonekaasupäästöjä ja maaperän hiilivarastoja viljanviljelyssä, luonnonhoitopelloilla ja metsityksessä sekä etsitään ilmastoviisaita maankäyttömuotoja mahdollisen tuotannon tehostamisen vapauttamille peltohehtaareille. Lisäksi arvioidaan monipuolistuvien viljelykiertojen merkitystä säävaihtelun aiheuttamien riskien pienentämiselle.

Pilottitilat saavat ”vastalahjaksi” useita hyötyjä aktiivisuudestaan, kuten selvityksen peltolohkojen tuotantokykyeroista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä ehdotuksia satotason nostamiseksi kestävällä tavalla. Lisäksi tilat pääsevät aikanaan ensimmäisten joukossa hyödyntämään hankkeessa kehitettävää pellonkäytön optimointityökalua. Sen avulla voidaan suunnitella omaa pellonkäyttöä kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Osallistu joukkoistamiskyselyyn

Haluamme ottaa tutkimustyössämme eri sidosryhmien ja tahojen näkemyksiä huomioon vieläkin monipuolisemmin. Työkaluna käytämme idea-alustaa, johon kommentoimalla jokainen asiasta kiinnostunut pääsee osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan. Myöhemmin syksyllä kysellään viljelijöiden näkemyksiä suomalaisesta maataloudesta sähköpostitse lähetettävällä kyselyllä.

Joukkoistamisella tarkoitamme toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita. Joukkoistamisen avulla haluamme kerätä hyviä ideoita ja näkökulmia hankkeen teemoihin, kuten kestävään tehostamiseen sekä maatalouden tulevaisuuteen

OPAL-Life-hankkeen joukkoistamiskysely on avoinna 20.9.2017 saakka Tricider-alustalla. Tuloksista kootaan raportti. Lisäksi käyttökelpoiset ideat sekä uudet näkökulmat otetaan tutkimuksessa huomioon, sillä hanke jatkuu vuoteen 2020 asti.

***

Lisätietoja OPAL-Life -hankkeesta

OPAL-Life -hankkeessa tutkitaan, miten pellon käyttöä voidaan optimoida kohdentamalla tuotantopanokset oikein: tarvittaessa lisäämällä niitä korkeatuottoisilla lohkoilla ja taas vähentämällä heikkovasteisilla lohkoilla. Tämä mahdollistaa paremman sadon parhailta peltolohkoilta jolloin huonommin tuottavat lohkot on mahdollista siirtää muuhun käyttöön. Näillä toimilla voidaan saavuttaa myös ilmastohyötyjä, kun voimakkaasti muokattavan peltoalan osuus vähenee ja ympärivuotisen kasvillisuuden osuus kasvaa.

Hanke yhdistää useiden eri tieteenalojen asiantuntemuksen viljelijöiltä kerättyihin näkemyksiin. OPAL-Life hankkeessa on mukana 20 pilottitilaa ympäri Suomea. Tiloilta kerätään tietoja haastatteluin ja mittauksin; näiden tietojen avulla selvitetään tilojen peltolohkojen sadontuotantokykyä.

Hanke tuottaa lopputuotteenaan työkalun, jonka avulla jokaisen viljelijän on mahdollista suunnitella omaa pellonkäyttöään kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. OPAL-Life hanke kestää vuoteen 2020 saakka.

OPAL-Life hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja se kestää vuoteen 2020 saakka. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria.

http://www.opal.fi/

https://www.facebook.com/lukeopal/

Edelliset kirjoitukset
Puhutaan rahasta - 21.11.2013
Täällä Varsovassa kiviä on kengässä. Rahasta ei tahdo löytyä sitovia sopimuksia. Asetelma on pähkinänkuoressa seuraava: kehittyvät maat ja kehitysmaat odottavat rikkaiden teollisuusmaiden rahoittavan...
Köyhät maat kävelivät ulos ilmastoneuvotteluista - 20.11.2013
Hankalat ilmastoneuvottelut saivat uuden iskun, kun köyhien maiden ryhmä käveli ulos neuvotteluista. Taustalla on turhautuma siihen, etteivät teollisuusmaat halua keskustella ilmastonmuutoksen...
Globaali ilmastosopimus ei synny ilman valtioiden ja kuntien tahtoa - 19.11.2013
Koko maailma on saatava vähentämään päästöjään, jos ilmastonmuutoksen ei haluta karkaavan käsistä. Tähän tarvitsemme kattavaa globaalia ilmastosopimusta, jota Varsovan kokouksessa parhaillaan...
Hiilikasan alla on elämää - 19.11.2013
Hiilivoimamyönteisen Puolan rooli ilmastoneuvottelujen isäntänä on saanut runsaasti kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun bloggaa paikan päältä Varsovan ilmastoneuvotteluista....
Hiilikasan alla on elämää - 19.11.2013
Hiilivoimamyönteisen Puolan rooli ilmastoneuvottelujen isäntänä on saanut runsaasti kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun bloggaa paikan päältä Varsovan ilmastoneuvotteluista....
Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta - 18.11.2013
Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin...
Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta - 18.11.2013
Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin...
Maatalous ja ilmastopolitiikka – kasvispitoisempi ruokavalio ratkaisuna? - 17.11.2013
Kysy tutkijoilta, tuottajajärjestöiltä, elintarviketeollisuudelta, kansalaisjärjestöiltä tai muilta asiantuntijoilta, mikä on maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja saat todennäköisesti...
Maatalous ja ilmastopolitiikka – kasvispitoisempi ruokavalio ratkaisuna? - 17.11.2013
Kysy tutkijoilta, tuottajajärjestöiltä, elintarviketeollisuudelta, kansalaisjärjestöiltä tai muilta asiantuntijoilta, mikä on maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja saat todennäköisesti...
"Autetaan Filippiinejä yhdessä"? - Alku ei vaikuta kovin lupaavalta - 16.11.2013
Varsovan ilmastokokouksessa kerättiin tänään lahjoituksia Filippiinien hirmumyrskyn uhreille Puolan ympäristöministerin ja kokouksen isännän Marcin Korolecin aloitteesta. Ilmastokatastrofin...
"Autetaan Filippiinejä yhdessä"? - Alku ei vaikuta kovin lupaavalta - 16.11.2013
Varsovan ilmastokokouksessa kerättiin tänään lahjoituksia Filippiinien hirmumyrskyn uhreille Puolan ympäristöministerin ja kokouksen isännän Marcin Korolecin aloitteesta. Ilmastokatastrofin...
Jos haluu saada - 16.11.2013
Etukäteen oli selvää, että ilmastorahoituksesta tulisi yksi Varsovan ilmastokokouksen ratkaisevista kysymyksistä. On silti yllätys, kuinka suurta roolia se nyt pelaa. Yksinkertaistettuna asetelma on...
Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan - 15.11.2013
Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja...
Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan - 15.11.2013
Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja...
Olo kuin Jukolan Eerolla - 14.11.2013
Kun mainitsen tuttaville ja satunnaisille vastaantulijoille osallistuvani ay-liikkeen edustajana Varsovan ilmastokokoukseen, saan kommentin jossa ihmetellään, mitä ihmettä siellä teen....
Me pysäytämme ilmastokatastrofin - 13.11.2013
Ensin ajattelin, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma. Olin ennen kaikkea huolissani saimaannorpasta ja jääleinikistä. Asiat näyttivät kuitenkin olevan jotenkuten hoidossa: Kioton pöytäkirja oli...
Me pysäytämme ilmastokatastrofin - 13.11.2013
Ensin ajattelin, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma. Olin ennen kaikkea huolissani saimaannorpasta ja jääleinikistä. Asiat näyttivät kuitenkin olevan jotenkuten hoidossa: Kioton pöytäkirja oli...
Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen - 12.11.2013
Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä....
Filippiinien pääneuvottelija: "On aika lopettaa tämä hulluus, Haiyan-taifuunin Filippiineillä aiheuttaman tuhon tulisi toimia varoituksena ihmiskunnalle." - 11.11.2013
Filippiinien pääneuvottelijan tunteikas puhe YK:n ilmastokokouksen avausistunnossa: "On aika lopettaa tämä hulluus, Haiyan-taifuunin Filippiineillä aiheuttaman tuhon tulisi toimia varoituksena...
Haloo kuuleeko Varsova? Täällä todellisuus. - 11.11.2013
Tiedättehän katastrofielokuvista sen vaiheen, missä kaikki on vielä näennäisesti hyvin? Elokuvan päähenkilö puuhastelee jotain arkista, ikkunasta kajastaa lempeä valo, eikä mihinkään ole kiire. Hän...
Haloo kuuleeko Varsova? Täällä todellisuus. - 11.11.2013
Tiedättehän katastrofielokuvista sen vaiheen, missä kaikki on vielä näennäisesti hyvin? Elokuvan päähenkilö puuhastelee jotain arkista, ikkunasta kajastaa lempeä valo, eikä mihinkään ole kiire. Hän...
Nuorten tekemät ilmastomeemit Ruuti Expon työpajassa - 8.11.2013
Ilmari järjesti Helsingin nuorisoasiainkeskuksen järjestämään Ruuti Expoon ilmastomeemityöpajan. Ja meemejä syntyi!
Elävä tuulimylly muutosvoimana Brysselissä - yhteisöenergialla ilmastonmuutosta vastaan - 8.11.2013
Sateisen harmaan Brysselin vallan keskiöön EU-parlamentin edustalle hahmottui torstaina 7.11. värikäs  toivon tuoja: yli 150 ihmisen muodostama jättiläismäinen tuuliturbiini. Euroopan Maan ystävät...
Järjestöt: Ilmastolla ei ole varaa välikokoukseen Varsovassa - 6.11.2013
Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Varsovassa. Järjestöjen mielestä Suomen ja muiden...
Kepa ry:n kanta Varsovan ilmastokokoukseen (COP19) 11.–22.11.2013 - 30.10.2013
Ilmastonmuutos on kenties suurin ihmiskuntaa kohdannut haaste. Se lisää köyhyyttä ja turvattomuutta kaikkialla maailmassa, erityisesti köyhimmissä kehitysmaissa, jotka ovat vähiten vastuussa...

Sivut