Blogi

Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017

Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy käytännössä nykytasolla vuoteen 2030.

Ei kai tässä näin pitänyt käydä.

Sekä koti- että ulkomainen tutkimus on entistäkin vakuuttavammin osoittanut, että  ilmastoa lämmittäviä päästöjä pitää vähentää tuntuvasti ja nopeasti. Suomen kaltaisilla paljon energiaa tuottavilla ja kuluttavilla mailla on erityisen suuri vastuu ja paljon mahdollisuuksia päästövähennyksiin.

Monilla sektoreilla kehitys onkin ollut kohtuullisen lupaavaa. Vaikutusten arvioinninin mukaan ongelmaksi ovat kuitenkin muodostumassa metsien lisääntyvät hakkuut. Lähivuosikymmenien aikana puun poisto metsistä kumoaa laskennallisesti päästövähennykset muilla sektoreilla.

Ongelmana ei ole se, etteikö metsistä riittäisi puuta. Metsiemme puuntuotanto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja puuta todennäköisesti pystytään tulevaisuudessakin kasvattamaan enemmän kuin sitä hakataan. Ainakin jos metsiä hoidetaan tunnollisesti ja  tautien, tuholaisten ja sään ääri-ilmiöiden riskit pysyvät hallinnassa.

Puuntuotannollinen kestävyys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että nykyinenkään puun käyttö olisi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tasolla, puhumattakaan ilmasto- ja energiastrategiassa haarukoidusta tavoitteesta, jonka mukaan puuta otettaisiin metsistä 80 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Vaikutusten arvioinnin perusteella on selvää, että jos metsäluonnon suojelua ei tehosteta,  hakkuutavoite vaarantaa metsäluonnon monimuotoisuuden. Yhtä selvää on, että metsien hiilinielu pienenee. Hiiltä varastoituu puuhun ja maaperään sitä vähemmän, mitä kiivaammin metsätyökoneet rouskuttavat hakkuutyömailla.

Hiilinieluja pienentää erityisesti puun kertakäyttö, jossa puuaines poltetaan suoraan taivaan tuuliin tai hyödynnetään energiana vain lyhyen muunlaisen käytön jälkeen. Tämä on keskeinen ongelma, joka tuntuu jääävän vähälle huomiolle suomalaisessa energiakeskustelussa.

Omasta mielestäni oleellisinta olisi nähdä puun käyttö ensisijaisesti materiaalitaloutena ja vasta toissijaisesti energiataloutena. Mahdollisimman suuri osa puusta pitää saada pysymään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja hyödyntää energiana vasta muun käytön jälkeen.

Rakennusten seinissä puu säilyy helposti vuosikymmeniä ja kohtuullisella huolenpidolla vuosisatoja. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tällainen pitkäaikaistalletus voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin hiilivarantojen lisääminen jättämällä puuta kasvamaan ja aikanaan hiljalleen lahoamaan metsiin.

Kaiken kaikkiaan vaikutusten arviointi tarjoaa päätöksenteolle monipuolisen kattauksen tutkittuun tietoon perustuvia eväitä. Totisesti toivoisin, että poliitikot malttaisivat tutustua arvionnin tuloksiin ja reivata politiikan suuntaa sen mukaisesti. Parasta olisi ollut, jos arviointi olisi tehty jo ennen kuin strategia lyötiin lukkoon, vaikka tämä päätöksentekoa olisi jonkin verran myöhästyttänytkin. Sopiva määrä vatulointia kun ehkäisee hutilointia ja voi säästää suurelta tunaroinnilta.

Futwend-hankkeessa tarkastelemme lisää energiakeskustelun ihmeellisyyksiä uusiutuvan hajautetun energiatuotannon näkökulmasta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Jari Lyytimäen blogissa Luonnonvaralta 6.2.2017.

Edelliset kirjoitukset
Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta - 18.11.2013
Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin...
Askelmerkit kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta - 18.11.2013
Dohan ilmastokokouksessa 2012 saatiin päätökseen ja suljettiin kaksi tärkeää neuvotteluraidetta: vuodesta 2005 alkaen toiminut Kioton pöytäkirjan raide ja vuodesta 2007 toiminut Balin...
Maatalous ja ilmastopolitiikka – kasvispitoisempi ruokavalio ratkaisuna? - 17.11.2013
Kysy tutkijoilta, tuottajajärjestöiltä, elintarviketeollisuudelta, kansalaisjärjestöiltä tai muilta asiantuntijoilta, mikä on maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja saat todennäköisesti...
Maatalous ja ilmastopolitiikka – kasvispitoisempi ruokavalio ratkaisuna? - 17.11.2013
Kysy tutkijoilta, tuottajajärjestöiltä, elintarviketeollisuudelta, kansalaisjärjestöiltä tai muilta asiantuntijoilta, mikä on maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja saat todennäköisesti...
"Autetaan Filippiinejä yhdessä"? - Alku ei vaikuta kovin lupaavalta - 16.11.2013
Varsovan ilmastokokouksessa kerättiin tänään lahjoituksia Filippiinien hirmumyrskyn uhreille Puolan ympäristöministerin ja kokouksen isännän Marcin Korolecin aloitteesta. Ilmastokatastrofin...
"Autetaan Filippiinejä yhdessä"? - Alku ei vaikuta kovin lupaavalta - 16.11.2013
Varsovan ilmastokokouksessa kerättiin tänään lahjoituksia Filippiinien hirmumyrskyn uhreille Puolan ympäristöministerin ja kokouksen isännän Marcin Korolecin aloitteesta. Ilmastokatastrofin...
Jos haluu saada - 16.11.2013
Etukäteen oli selvää, että ilmastorahoituksesta tulisi yksi Varsovan ilmastokokouksen ratkaisevista kysymyksistä. On silti yllätys, kuinka suurta roolia se nyt pelaa. Yksinkertaistettuna asetelma on...
Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan - 15.11.2013
Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja...
Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan - 15.11.2013
Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja...
Olo kuin Jukolan Eerolla - 14.11.2013
Kun mainitsen tuttaville ja satunnaisille vastaantulijoille osallistuvani ay-liikkeen edustajana Varsovan ilmastokokoukseen, saan kommentin jossa ihmetellään, mitä ihmettä siellä teen....
Me pysäytämme ilmastokatastrofin - 13.11.2013
Ensin ajattelin, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma. Olin ennen kaikkea huolissani saimaannorpasta ja jääleinikistä. Asiat näyttivät kuitenkin olevan jotenkuten hoidossa: Kioton pöytäkirja oli...
Me pysäytämme ilmastokatastrofin - 13.11.2013
Ensin ajattelin, että ilmastonmuutos on ympäristöongelma. Olin ennen kaikkea huolissani saimaannorpasta ja jääleinikistä. Asiat näyttivät kuitenkin olevan jotenkuten hoidossa: Kioton pöytäkirja oli...
Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen - 12.11.2013
Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä....
Filippiinien pääneuvottelija: "On aika lopettaa tämä hulluus, Haiyan-taifuunin Filippiineillä aiheuttaman tuhon tulisi toimia varoituksena ihmiskunnalle." - 11.11.2013
Filippiinien pääneuvottelijan tunteikas puhe YK:n ilmastokokouksen avausistunnossa: "On aika lopettaa tämä hulluus, Haiyan-taifuunin Filippiineillä aiheuttaman tuhon tulisi toimia varoituksena...
Haloo kuuleeko Varsova? Täällä todellisuus. - 11.11.2013
Tiedättehän katastrofielokuvista sen vaiheen, missä kaikki on vielä näennäisesti hyvin? Elokuvan päähenkilö puuhastelee jotain arkista, ikkunasta kajastaa lempeä valo, eikä mihinkään ole kiire. Hän...
Haloo kuuleeko Varsova? Täällä todellisuus. - 11.11.2013
Tiedättehän katastrofielokuvista sen vaiheen, missä kaikki on vielä näennäisesti hyvin? Elokuvan päähenkilö puuhastelee jotain arkista, ikkunasta kajastaa lempeä valo, eikä mihinkään ole kiire. Hän...
Nuorten tekemät ilmastomeemit Ruuti Expon työpajassa - 8.11.2013
Ilmari järjesti Helsingin nuorisoasiainkeskuksen järjestämään Ruuti Expoon ilmastomeemityöpajan. Ja meemejä syntyi!
Elävä tuulimylly muutosvoimana Brysselissä - yhteisöenergialla ilmastonmuutosta vastaan - 8.11.2013
Sateisen harmaan Brysselin vallan keskiöön EU-parlamentin edustalle hahmottui torstaina 7.11. värikäs  toivon tuoja: yli 150 ihmisen muodostama jättiläismäinen tuuliturbiini. Euroopan Maan ystävät...
Järjestöt: Ilmastolla ei ole varaa välikokoukseen Varsovassa - 6.11.2013
Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Varsovassa. Järjestöjen mielestä Suomen ja muiden...
Kepa ry:n kanta Varsovan ilmastokokoukseen (COP19) 11.–22.11.2013 - 30.10.2013
Ilmastonmuutos on kenties suurin ihmiskuntaa kohdannut haaste. Se lisää köyhyyttä ja turvattomuutta kaikkialla maailmassa, erityisesti köyhimmissä kehitysmaissa, jotka ovat vähiten vastuussa...
Ilmastorahoitus ilmastoneuvottelujen avainkysymyksenä - 14.10.2013
Ilmastorahoitus nousemassa kansainvälisten ilmastoneuvottelujen kynnyskysymykseksi YK:n Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 päätettiin konkreettisesta kehitysmaille suunnatusta...
Ilmastokäänne Tampereella - 26.9.2013
Tampereen kaupunki on yksi maamme kasvukeskuksista. Väestö kasvaa vuosittain noin 2000 henkilöllä ja koko kaupunkiseudulla kaksin verroin. Kasvu on tähän saakka merkinnyt myös liikenteen, energian ja...
Vastarinta fossiiliteollisuutta kohtaan vahvistuu - 27.8.2013
Vielä maailmalla fossiiliset polttoaineet palavat, mutta samaan aikaan aivan silmiemme edessä toimii uusi ilmastonmuutoksen torjumista vaativa liike, voimakkaasti ja äänekkäästi. Hiilivapaata...
Taistelua ruoan ja veden puolesta Perussa - 29.7.2013
Viime vuonna 2012 tutustuin Perussa Femucarinap – nimiseen järjestöön, jonka avulla sain nähdä monien perulaisten huolen ympäristöstään ja peräänantamattoman taistelun oikeuksien puolesta....
Hillintä osana ilmastoälykästä maataloutta - 14.6.2013
Kehitysmaiden suurimpia haasteita tällä hetkellä on tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle muuttuvassa ilmastossa. Ruokakriisien aiheuttama epävakaus pienentää entisestään kehittyvien...

Sivut