Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
Energiaresurssien moninainen niukkuus - 18.8.2014
Ilmastonmuutos ja energiaresurssien niukkuus nähdään helposti vaihtoehtoisina huolenaiheina. Joskus niitä pidetään myös toisensa poissulkevina näkökulmina: joko ollaan huolissaan fossiilitalouden...
Aurinkosähköbuumi - NYT! - 28.7.2014
Verkkoon liitetyllä aurinkosähköllä menee nyt hyvin, koska sähkönkäyttäjä voi saada omalta katolta sähköä suunnilleen samaan hintaan kuin ostosähköä. Tämän lisäksi Suomessa on jo noin 80000...
Ilmastonmuutos on suuri eettinen haaste - 18.6.2014
Ilmastonmuutos on ennen kaikkea moraalinen kysymys, Al Gore on korostanut. Suomen hallituksen laatima tulevaisuusselonteko maamme ilmastopolitiikan vaihtoehdoista toteaa myös yksiselitteisesti, että...
Eurovaaliehdokkaiden tavoitteita EU:n ilmastopolitiikalle - 12.5.2014
Uudet europarlamentaarikot ottavat kaudellaan kantaa suuriin ilmasto- ja energiapoliittisiin kysymyksiin, mm. kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimiseen, EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin...
Savuinen kevät - Kiinan ilmansaasteet johtamassa kunnianhimoisiin CO2-vähennyksiin - 30.4.2014
Kiina kuluttaa puolet maailman kivihiilestä. Kiinan hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ylittivät viime vuonna EU:n keskitason. Olemme tottuneet siihen, että luvut ja uutiset Kiinasta ovat joko...
Ilmarin palautteet opettajilta 2012-2013 - 20.3.2014
Vuonna 2012, kun Ilmaria oli tehty jo lähes kymmenen vuoden ajan, päätettiin aloittaa sisällöllinen työskentely puhtaalta pöydältä. Lähes jokaisella kouluvierailulla on pyydetty opettajalta...
Onko bioenergia sittenkään ilmaston ystävä? - 19.3.2014
Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden kuvat ovat nousseet puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden tunnuskuviksi ja uusiutuvan energian voittokulun symboleiksi. Vaikka niiden kasvu onkin ollut...
EU:n 2030 ilmastotavoitteet - mitä tulee tavoitella? - 19.2.2014
Ilmasto.org kokosi yhteen eri tahojen näkemyksiä Euroopan unionin vuodelle 2030 asetettavista ilmastotavoitteista. Mitä eri tahojen näkemysten mukaan tulee tavoitella, mikä on mahdollista, kestävää...
Eettiset, globaalit ja kehityspoliittiset kysymykset teknologian kehityksessä - 30.1.2014
Taloudellisissa buumeissa tai teknologian viennissä ulkomaille puhutaan harvoin eettisistä kysymyksistä tai pohditaan näiden ilmiöiden poliittisia piirteitä ja vaikutuksia. Päähuomio keskittyy...
Sinin paluu ja ilmaston vuosi 2013 - 31.12.2013
“Rakastan talvea, pakkasta, lunta ja jäätä”, kirjoitti Sini Saarela syyskuussa lähtiessään osoittamaan mieltä arktista öljynporausta vastaan Petšoranmerellä. “Kaikkea tätä uhkaavat öljyfirmojen...
Varsovan varjot väistyköön - ilmastoliikkeen uudella tiellä - 26.11.2013
Varsovan kokouksessa olisi pitänyt sopia askelmerkeistä ja aikatauluista kohti sitovaa ilmastosopimusta vuodelle 2020 Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Mitään merkittävämpää ei saatu sovittua...
Varsovan ilmastokokouksessa otettiin askelia taaksepäin - 23.11.2013
Varsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin. Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta. Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen...
Järjestöt: Hiiliteollisuus jyräsi ilmastotavoitteet Varsovan ilmastokokouksessa - 23.11.2013
Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei...
Varsovasta laihat eväät matkalle kohti Pariisia - 23.11.2013
Varsovan ilmastokokous päättyi reippaasti vuorokauden yliajalla lauantaina illasta. Neuvottelujen loppumetreille mahtui syyttelyä, draamaa ja iltalypsyä, mutta sopu syntyi lopulta. Suurimpiin...
Varsovasta laihat eväät matkalle kohti Pariisia - 23.11.2013
Varsovan ilmastokokous päättyi reippaasti vuorokauden yliajalla lauantaina illasta. Neuvottelujen loppumetreille mahtui syyttelyä, draamaa ja iltalypsyä, mutta sopu syntyi lopulta. Suurimpiin...
Järjestöt: Hiiliteollisuus jyräsi ilmastotavoitteet Varsovan ilmastokokouksessa - 23.11.2013
Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei...
Otto Bruunin raportti pe 21.11. - 23.11.2013
Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun raportoi kokoustunnelmista pe 21.11. Yle Areenassa. Varsovan kokouksessa on suojeltu hiiliteollisuuden intressejä, isäntämaa Puolan ja...
Oras Tynkkysen tilannearvio la 22.11. klo 12 - 23.11.2013
"Varsovan kokouksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on kartoittaa, mitä pitäisi tehdä ennen Pariisin ilmastokokousta vuonna 2015. Jos tällaista viitoitusta ei täältä saada aikaan, silloin neuvottelut ovat...
Varsovan ilmastoneuvottelut kuvina - 23.11.2013
Guardian Environment esittelee valtioiden välisten ilmastoneuvottelujen päähenkilöt kuvina: UN climate change conference: all the major players - in pictures Kepan kuvakooste kertoo...
COP 19: Viimeisen päivän aamu - 22.11.2013
Tänään pitäisi olla Varsovan ilmastokokouksen viimeinen päivä. Alla lyhyt katsaus siitä, miltä tilanne vaikutti tänään aamupäivällä tärkeimpien asiakohtien osalta. Neuvotteluita käydään tällä...
Nuorten ääni on kuultu! - 21.11.2013
Ministeritason viikko alkoi vilkkaissa tunnelmissa. Maanantaina tapasimme Inteq-työryhmän kanssa EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaardia ja keskustelimme neuvotteluiden muutamista pääkysymyksistä....
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta - 21.11.2013
Sadat ilmastoaktivistit marssivat torstai-iltapäivänä 21.11. ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista. Neuvotteluista poistuivat myös Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin kansainvälisiin verkostoihin...
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta - 21.11.2013
Sadat ilmastoaktivistit marssivat torstai-iltapäivänä 21.11. ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista. Neuvotteluista poistuivat myös Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin kansainvälisiin verkostoihin...
Puhutaan rahasta - 21.11.2013
Täällä Varsovassa kiviä on kengässä. Rahasta ei tahdo löytyä sitovia sopimuksia. Asetelma on pähkinänkuoressa seuraava: kehittyvät maat ja kehitysmaat odottavat rikkaiden teollisuusmaiden rahoittavan...
Puhutaan rahasta - 21.11.2013
Täällä Varsovassa kiviä on kengässä. Rahasta ei tahdo löytyä sitovia sopimuksia. Asetelma on pähkinänkuoressa seuraava: kehittyvät maat ja kehitysmaat odottavat rikkaiden teollisuusmaiden rahoittavan...

Sivut