Blogi

Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017

Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy käytännössä nykytasolla vuoteen 2030.

Ei kai tässä näin pitänyt käydä.

Sekä koti- että ulkomainen tutkimus on entistäkin vakuuttavammin osoittanut, että  ilmastoa lämmittäviä päästöjä pitää vähentää tuntuvasti ja nopeasti. Suomen kaltaisilla paljon energiaa tuottavilla ja kuluttavilla mailla on erityisen suuri vastuu ja paljon mahdollisuuksia päästövähennyksiin.

Monilla sektoreilla kehitys onkin ollut kohtuullisen lupaavaa. Vaikutusten arvioinninin mukaan ongelmaksi ovat kuitenkin muodostumassa metsien lisääntyvät hakkuut. Lähivuosikymmenien aikana puun poisto metsistä kumoaa laskennallisesti päästövähennykset muilla sektoreilla.

Ongelmana ei ole se, etteikö metsistä riittäisi puuta. Metsiemme puuntuotanto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja puuta todennäköisesti pystytään tulevaisuudessakin kasvattamaan enemmän kuin sitä hakataan. Ainakin jos metsiä hoidetaan tunnollisesti ja  tautien, tuholaisten ja sään ääri-ilmiöiden riskit pysyvät hallinnassa.

Puuntuotannollinen kestävyys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että nykyinenkään puun käyttö olisi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tasolla, puhumattakaan ilmasto- ja energiastrategiassa haarukoidusta tavoitteesta, jonka mukaan puuta otettaisiin metsistä 80 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Vaikutusten arvioinnin perusteella on selvää, että jos metsäluonnon suojelua ei tehosteta,  hakkuutavoite vaarantaa metsäluonnon monimuotoisuuden. Yhtä selvää on, että metsien hiilinielu pienenee. Hiiltä varastoituu puuhun ja maaperään sitä vähemmän, mitä kiivaammin metsätyökoneet rouskuttavat hakkuutyömailla.

Hiilinieluja pienentää erityisesti puun kertakäyttö, jossa puuaines poltetaan suoraan taivaan tuuliin tai hyödynnetään energiana vain lyhyen muunlaisen käytön jälkeen. Tämä on keskeinen ongelma, joka tuntuu jääävän vähälle huomiolle suomalaisessa energiakeskustelussa.

Omasta mielestäni oleellisinta olisi nähdä puun käyttö ensisijaisesti materiaalitaloutena ja vasta toissijaisesti energiataloutena. Mahdollisimman suuri osa puusta pitää saada pysymään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja hyödyntää energiana vasta muun käytön jälkeen.

Rakennusten seinissä puu säilyy helposti vuosikymmeniä ja kohtuullisella huolenpidolla vuosisatoja. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tällainen pitkäaikaistalletus voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin hiilivarantojen lisääminen jättämällä puuta kasvamaan ja aikanaan hiljalleen lahoamaan metsiin.

Kaiken kaikkiaan vaikutusten arviointi tarjoaa päätöksenteolle monipuolisen kattauksen tutkittuun tietoon perustuvia eväitä. Totisesti toivoisin, että poliitikot malttaisivat tutustua arvionnin tuloksiin ja reivata politiikan suuntaa sen mukaisesti. Parasta olisi ollut, jos arviointi olisi tehty jo ennen kuin strategia lyötiin lukkoon, vaikka tämä päätöksentekoa olisi jonkin verran myöhästyttänytkin. Sopiva määrä vatulointia kun ehkäisee hutilointia ja voi säästää suurelta tunaroinnilta.

Futwend-hankkeessa tarkastelemme lisää energiakeskustelun ihmeellisyyksiä uusiutuvan hajautetun energiatuotannon näkökulmasta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Jari Lyytimäen blogissa Luonnonvaralta 6.2.2017.

Edelliset kirjoitukset
Savuinen kevät - Kiinan ilmansaasteet johtamassa kunnianhimoisiin CO2-vähennyksiin - 30.4.2014
Kiina kuluttaa puolet maailman kivihiilestä. Kiinan hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ylittivät viime vuonna EU:n keskitason. Olemme tottuneet siihen, että luvut ja uutiset Kiinasta ovat joko...
Ilmarin palautteet opettajilta 2012-2013 - 20.3.2014
Vuonna 2012, kun Ilmaria oli tehty jo lähes kymmenen vuoden ajan, päätettiin aloittaa sisällöllinen työskentely puhtaalta pöydältä. Lähes jokaisella kouluvierailulla on pyydetty opettajalta...
Onko bioenergia sittenkään ilmaston ystävä? - 19.3.2014
Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden kuvat ovat nousseet puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden tunnuskuviksi ja uusiutuvan energian voittokulun symboleiksi. Vaikka niiden kasvu onkin ollut...
EU:n 2030 ilmastotavoitteet - mitä tulee tavoitella? - 19.2.2014
Ilmasto.org kokosi yhteen eri tahojen näkemyksiä Euroopan unionin vuodelle 2030 asetettavista ilmastotavoitteista. Mitä eri tahojen näkemysten mukaan tulee tavoitella, mikä on mahdollista, kestävää...
Eettiset, globaalit ja kehityspoliittiset kysymykset teknologian kehityksessä - 30.1.2014
Taloudellisissa buumeissa tai teknologian viennissä ulkomaille puhutaan harvoin eettisistä kysymyksistä tai pohditaan näiden ilmiöiden poliittisia piirteitä ja vaikutuksia. Päähuomio keskittyy...
Sinin paluu ja ilmaston vuosi 2013 - 31.12.2013
“Rakastan talvea, pakkasta, lunta ja jäätä”, kirjoitti Sini Saarela syyskuussa lähtiessään osoittamaan mieltä arktista öljynporausta vastaan Petšoranmerellä. “Kaikkea tätä uhkaavat öljyfirmojen...
Varsovan varjot väistyköön - ilmastoliikkeen uudella tiellä - 26.11.2013
Varsovan kokouksessa olisi pitänyt sopia askelmerkeistä ja aikatauluista kohti sitovaa ilmastosopimusta vuodelle 2020 Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Mitään merkittävämpää ei saatu sovittua...
Varsovan ilmastokokouksessa otettiin askelia taaksepäin - 23.11.2013
Varsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin. Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta. Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen...
Järjestöt: Hiiliteollisuus jyräsi ilmastotavoitteet Varsovan ilmastokokouksessa - 23.11.2013
Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei...
Varsovasta laihat eväät matkalle kohti Pariisia - 23.11.2013
Varsovan ilmastokokous päättyi reippaasti vuorokauden yliajalla lauantaina illasta. Neuvottelujen loppumetreille mahtui syyttelyä, draamaa ja iltalypsyä, mutta sopu syntyi lopulta. Suurimpiin...
Varsovasta laihat eväät matkalle kohti Pariisia - 23.11.2013
Varsovan ilmastokokous päättyi reippaasti vuorokauden yliajalla lauantaina illasta. Neuvottelujen loppumetreille mahtui syyttelyä, draamaa ja iltalypsyä, mutta sopu syntyi lopulta. Suurimpiin...
Järjestöt: Hiiliteollisuus jyräsi ilmastotavoitteet Varsovan ilmastokokouksessa - 23.11.2013
Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei...
Otto Bruunin raportti pe 21.11. - 23.11.2013
Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun raportoi kokoustunnelmista pe 21.11. Yle Areenassa. Varsovan kokouksessa on suojeltu hiiliteollisuuden intressejä, isäntämaa Puolan ja...
Oras Tynkkysen tilannearvio la 22.11. klo 12 - 23.11.2013
"Varsovan kokouksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on kartoittaa, mitä pitäisi tehdä ennen Pariisin ilmastokokousta vuonna 2015. Jos tällaista viitoitusta ei täältä saada aikaan, silloin neuvottelut ovat...
Varsovan ilmastoneuvottelut kuvina - 23.11.2013
Guardian Environment esittelee valtioiden välisten ilmastoneuvottelujen päähenkilöt kuvina: UN climate change conference: all the major players - in pictures Kepan kuvakooste kertoo...
COP 19: Viimeisen päivän aamu - 22.11.2013
Tänään pitäisi olla Varsovan ilmastokokouksen viimeinen päivä. Alla lyhyt katsaus siitä, miltä tilanne vaikutti tänään aamupäivällä tärkeimpien asiakohtien osalta. Neuvotteluita käydään tällä...
Nuorten ääni on kuultu! - 21.11.2013
Ministeritason viikko alkoi vilkkaissa tunnelmissa. Maanantaina tapasimme Inteq-työryhmän kanssa EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaardia ja keskustelimme neuvotteluiden muutamista pääkysymyksistä....
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta - 21.11.2013
Sadat ilmastoaktivistit marssivat torstai-iltapäivänä 21.11. ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista. Neuvotteluista poistuivat myös Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin kansainvälisiin verkostoihin...
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta - 21.11.2013
Sadat ilmastoaktivistit marssivat torstai-iltapäivänä 21.11. ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista. Neuvotteluista poistuivat myös Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin kansainvälisiin verkostoihin...
Puhutaan rahasta - 21.11.2013
Täällä Varsovassa kiviä on kengässä. Rahasta ei tahdo löytyä sitovia sopimuksia. Asetelma on pähkinänkuoressa seuraava: kehittyvät maat ja kehitysmaat odottavat rikkaiden teollisuusmaiden rahoittavan...
Puhutaan rahasta - 21.11.2013
Täällä Varsovassa kiviä on kengässä. Rahasta ei tahdo löytyä sitovia sopimuksia. Asetelma on pähkinänkuoressa seuraava: kehittyvät maat ja kehitysmaat odottavat rikkaiden teollisuusmaiden rahoittavan...
Köyhät maat kävelivät ulos ilmastoneuvotteluista - 20.11.2013
Hankalat ilmastoneuvottelut saivat uuden iskun, kun köyhien maiden ryhmä käveli ulos neuvotteluista. Taustalla on turhautuma siihen, etteivät teollisuusmaat halua keskustella ilmastonmuutoksen...
Globaali ilmastosopimus ei synny ilman valtioiden ja kuntien tahtoa - 19.11.2013
Koko maailma on saatava vähentämään päästöjään, jos ilmastonmuutoksen ei haluta karkaavan käsistä. Tähän tarvitsemme kattavaa globaalia ilmastosopimusta, jota Varsovan kokouksessa parhaillaan...
Hiilikasan alla on elämää - 19.11.2013
Hiilivoimamyönteisen Puolan rooli ilmastoneuvottelujen isäntänä on saanut runsaasti kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun bloggaa paikan päältä Varsovan ilmastoneuvotteluista....
Hiilikasan alla on elämää - 19.11.2013
Hiilivoimamyönteisen Puolan rooli ilmastoneuvottelujen isäntänä on saanut runsaasti kritiikkiä. Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun bloggaa paikan päältä Varsovan ilmastoneuvotteluista....

Sivut