Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
"Ilmastonmuutos todellinen joukkotuhoase" - 6.8.2003
"Ilmastonmuutos todellinen joukkotuhoase" Ison-Britannian johtava ilmastotutkija Sir John Houghton tuomitsee pääministeri Tony Blairin epäonnistuneen ilmastoasioiden puolustamisessa Yhdysvaltain...
Aerosolien viilentävää vaikutusta aliarvioitu - 23.6.2003
Voimakkaasti nousseista kasvihuonekaasupitoisuuksista huolimatta maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut ainoastaan noin 0,6 astetta. Tämä johtuu osittain ilmastojärjestelmän hitaudesta,...
Kansalaismielipide Yhdysvalloissa: ilmaston puolesta toimittava nyt - 14.6.2003
Tuoreen tutkimuksen mukaan 92 % amerikkalaisista on tietoinen ilmaston lämpenemisestä. Heistä yli 90 % on sitä mieltä, että Yhdysvaltain täytyy leikata kasvihuonepäästöjään: 88 % kannattaa...
Ilmastonmuutos ei huoleta neljäsosaa suomalaisista - 6.6.2003
Neljäsosa suomalaisista ei edelleenkään koe ilmaston lämpenemistä uhkaksi maapallon tilalle. Viidesosa suomalaista sekoittaa ilmaston lämpenemisen yläilmakehän otsonikatoon. Tiedot selviävät Motiva...
Saksalainen tutkimuslaitos: uusiutuvien osuus 50 %:iin vuoteen 2050 mennessä - 16.4.2003
Saksan Globaalimuutoksen neuvosto (WBGU) on julkaissut uuden raportin, jossa vaaditaan ripeää siirtymistä kestävään energiatalouteen. Raportin mukaan voimakas panostus energiatehokkuuteen ja...
Iso-Britannia: EU:n leikattava päästöjä 60 % - 12.3.2003
Ison-Britannian pääministeri Tony Blair pitää ilmastonmuutosta jopa joukkotuhoaseisiin verrattavana maailmanlaajuisena turvallisuusongelmana. Helmikuun loppupuolella pitämässään puheessa Bushin...
Espanjan tuulivoimakapasiteetti kasvoi melkein puolella - 10.2.2003
Espanjan tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna 44 %. Espanja on nyt Saksan jälkeen maailman toiseksi suurin tuulivoiman tuottajamaa. Kapasiteetti kasvoi 1 493 MW, mikä nostaa tuulivoiman...
Sata maata ratifioinut Kioton pöytäkirjan - 9.1.2003
Kioton pöytäkirja sai Kanadasta sadannen ratifioijamaan viime joulukuun lopussa. Kun vuonna 1997 solmitulla sopimuksella on nyt sata jäsenmaata, pöytäkirja vaatii tullakseen voimaan enää Venäjän...

Sivut