Blogi

Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017

Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy käytännössä nykytasolla vuoteen 2030.

Ei kai tässä näin pitänyt käydä.

Sekä koti- että ulkomainen tutkimus on entistäkin vakuuttavammin osoittanut, että  ilmastoa lämmittäviä päästöjä pitää vähentää tuntuvasti ja nopeasti. Suomen kaltaisilla paljon energiaa tuottavilla ja kuluttavilla mailla on erityisen suuri vastuu ja paljon mahdollisuuksia päästövähennyksiin.

Monilla sektoreilla kehitys onkin ollut kohtuullisen lupaavaa. Vaikutusten arvioinninin mukaan ongelmaksi ovat kuitenkin muodostumassa metsien lisääntyvät hakkuut. Lähivuosikymmenien aikana puun poisto metsistä kumoaa laskennallisesti päästövähennykset muilla sektoreilla.

Ongelmana ei ole se, etteikö metsistä riittäisi puuta. Metsiemme puuntuotanto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja puuta todennäköisesti pystytään tulevaisuudessakin kasvattamaan enemmän kuin sitä hakataan. Ainakin jos metsiä hoidetaan tunnollisesti ja  tautien, tuholaisten ja sään ääri-ilmiöiden riskit pysyvät hallinnassa.

Puuntuotannollinen kestävyys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että nykyinenkään puun käyttö olisi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tasolla, puhumattakaan ilmasto- ja energiastrategiassa haarukoidusta tavoitteesta, jonka mukaan puuta otettaisiin metsistä 80 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Vaikutusten arvioinnin perusteella on selvää, että jos metsäluonnon suojelua ei tehosteta,  hakkuutavoite vaarantaa metsäluonnon monimuotoisuuden. Yhtä selvää on, että metsien hiilinielu pienenee. Hiiltä varastoituu puuhun ja maaperään sitä vähemmän, mitä kiivaammin metsätyökoneet rouskuttavat hakkuutyömailla.

Hiilinieluja pienentää erityisesti puun kertakäyttö, jossa puuaines poltetaan suoraan taivaan tuuliin tai hyödynnetään energiana vain lyhyen muunlaisen käytön jälkeen. Tämä on keskeinen ongelma, joka tuntuu jääävän vähälle huomiolle suomalaisessa energiakeskustelussa.

Omasta mielestäni oleellisinta olisi nähdä puun käyttö ensisijaisesti materiaalitaloutena ja vasta toissijaisesti energiataloutena. Mahdollisimman suuri osa puusta pitää saada pysymään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja hyödyntää energiana vasta muun käytön jälkeen.

Rakennusten seinissä puu säilyy helposti vuosikymmeniä ja kohtuullisella huolenpidolla vuosisatoja. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tällainen pitkäaikaistalletus voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin hiilivarantojen lisääminen jättämällä puuta kasvamaan ja aikanaan hiljalleen lahoamaan metsiin.

Kaiken kaikkiaan vaikutusten arviointi tarjoaa päätöksenteolle monipuolisen kattauksen tutkittuun tietoon perustuvia eväitä. Totisesti toivoisin, että poliitikot malttaisivat tutustua arvionnin tuloksiin ja reivata politiikan suuntaa sen mukaisesti. Parasta olisi ollut, jos arviointi olisi tehty jo ennen kuin strategia lyötiin lukkoon, vaikka tämä päätöksentekoa olisi jonkin verran myöhästyttänytkin. Sopiva määrä vatulointia kun ehkäisee hutilointia ja voi säästää suurelta tunaroinnilta.

Futwend-hankkeessa tarkastelemme lisää energiakeskustelun ihmeellisyyksiä uusiutuvan hajautetun energiatuotannon näkökulmasta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Jari Lyytimäen blogissa Luonnonvaralta 6.2.2017.

Edelliset kirjoitukset
Loppunäytös alkakoon - 25.11.2015
Neuvotteluja uudesta ilmastosopimuksesta on käyty jo neljä vuotta: ne alkoivat Durbanin ilmastokokouksessa vuonna 2011. Nyt edessä oleva kaksiviikkoinen Pariisissa on tämän moniosaisen näytelmän...
Järjestöt: Pariisin ilmastokokouksen annettava vauhtia energiamurrokselle - 24.11.2015
Yksitoista suomalaista ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta rohkeita askelia energiamurroksen vauhdittamiseksi Pariisin ilmastoneuvotteluissa. Ilmastokatastrofin estäminen...
Uskonnolliset johtajat kehottavat toimiin ilmastonmuutosta vastaan - 19.11.2015
Syyskuussa uutisoitiin paavi Franciscuksen ilmastokannanotoista hänen Yhdysvaltain-vierailunsa yhteydessä. Puheessaan paavi totesi ilmastonmuutoksen olevan ”ongelma, jota ei enää voi jättää tulevien...
Palkansaajat vaativat oikeudenmukaista ilmastosopimusta – kunnon työ tärkeää - 27.10.2015
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat mukana suomalaisten järjestöjen ilmastojulistuksessa vaatimassa oikeudenmukaista ja kunnianhimoista sopimusta Pariisin ilmastoneuvotteluista. Globaali vastuu on...
Mitä Bonnista jäi käteen? - 24.10.2015
Pariisin ilmastosopimusta pohjustava kokous Bonnissa päättyi perjantai-iltana. Mitä viikon neuvotteluista jäi käteen? Niin kuin yleensä, kokous ei ollut läpimurto eikä pannukakku, vaan jotain siltä...
Mitä pelottavaa on avoimuudessa, jos ei ole mitään salattavaa? - 23.10.2015
Bonnin viisi päivää kestävissä ilmastoneuvotteluissa tarkkailijat suljettiin jo toisena päivänä neuvottelusalien ulkopuolelle. Näin ei voi jatkua Pariisissa. Viimeisen kahden...
Yksi askel taakse, kaksi eteen - 20.10.2015
Ilmastoneuvottelut muistuttavat usein tanssia, jossa välillä otetaan yksi askel taakse ja vasta sitten kaksi askelta eteen. Näin myös maanantaina Bonnissa käynnistyneessä kokouksessa....
Miksi ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava? - 29.9.2015
Suomessa käytetään ympäristölle haitallisiin tukiin ja verohelpotuksiin noin 4 miljardia euroa vuodessa. Näinä aikoina hallitus etsii säästökohteita muun muassa luonnonsuojelusta,...
Ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kirkko, palkansaajat, saamelaiset ja lääkärit vaativat nopeita päästövähennyksiä - 24.9.2015
Järjestöjen ilmastojulistus Pariisin ilmastokokous on tuonut Suomessa yhteen historiallisen suuren joukon yhteiskunnan eri tahoja, joilla on yhteinen vaatimus YK:n jäsenvaltioille: ilmastokriisi ja...
Ilmastonmuutos haastaa maailmankatsomuksemme - 11.8.2015
Teologit ja luonnontieteilijät vaativat yhteisessä 11.8.2015 julkaistussa kannanotossaan nopeaa toimintaa ilmastonmuutoksen haittojen lieventämiseksi. Vaadittavat muutokset ovat niin suuria, että...
Arktisen öljynporauksen pysäyttäminen on Suomen ilmastoliikkeen tehtävä - 3.7.2015
Ilmastonmuutos rikkoo (taas) lämpötilaennätyksiä. Toukokuu oli mittaushistorian lämpimin, samoin alkuvuosi. Joulukuussa Pariisissa käydään (taas) ratkaiseva kierros ilmastoneuvotteluja. On turha...
Kotitaloudet - aurinkoenergian laiminlyöty voimavara - 23.6.2015
Aurinkoenergiasta on tullut monissa kohteissa kannattava energiantuotantomuoto Suomessa. Uusista investoinneista uutisoidaan viikoittain. Aurinkosähkön määrä tuplaantunee Suomessa tänä kesänä....
Nyt on Energiaremontin aika! - 19.5.2015
“Aurinkoenergia jyrää - suurten voimaloiden aika on ohi” “Aurinkosähkön murrosaika on nyt Suomessa” “Teslan uusi akku voi aloittaa mullistuksen energiantuotannossa” “Energiarehokkuus säästäisi 200...
Ympäristöjärjestöjen vaalitavoitteet vievät kohti 100% uusiutuvaa Suomea - 7.4.2015
Eduskuntavaalit lähestyvät lujaa vauhtia. Samaan aikaan myös keskustelu energiapolitiikasta kiihtyy. Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat asettaneet laajan joukon erilaisia ympäristöön ja luontoon...
Halpa öljy on mahdollisuus ilmastoliikkeelle - 24.3.2015
Elokuussa 2013 The Economistin kansijuttu Yesterday’s fuel uumoili, että öljyntuotannon sijaan laskuun onkin kääntymässä öljyn kulutus. Tuolloin öljyn hinta huitoi yli 90 dollarissa...
Henkilökohtainen päästökauppa parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia - 23.2.2015
Ilmastonmuutos on koko maapalloa koskettava ongelma, joten se pitää ratkaista yhteistyössä. Myös meidät kuluttajat on saatava mukaan ongelmanratkaisuun. Tällä hetkellä kuluttajan täytyy itse etsiä...
Maatalous ja maankäyttö osaksi ilmastoratkaisua - 27.1.2015
Maatalous on ilmastonmuutokseen liittyen niin seurausten kärsijä, ongelmien aiheuttaja kuin myös tärkeä osa ratkaisua. Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vakavasti ruuantuotantoon....
COP20 - Valoa tunnelin päässä? - 19.12.2014
Ilmastonmuutoksen seuraukset voimistuvat, tieteellinen perusta ymmärretään laajemmin IPCCn viides raportti osoitti, että olemme vaarallisella polulla ja menossa kovaa vauhtia kohti...
Liman jälkeen: Ilmastonsuojelu ei ole ilmastoneuvottelujen panttivanki - 17.12.2014
Liman ilmastokokous venyi totuttuun tapaan pitkälle jatkoajalle. Lopputuloksen laihuus ei myöskään tuonut yllätystä moneen kertaan koettuun. Yön tunteina kokoon rutistettua sopimuspaperia on kuvattu...
Liman luuranko - 14.12.2014
Liman ilmastokokous päättyi perinteiseen tapaan reippaasti yliajalla. Puheenjohtajan nuija kopahti pöytään sunnuntaina reilusti yli vuorokauden alkuperäistä aikataulua jäljessä. Kokouksen henki oli...
Liman ilmastokokous: Hukattu mahdollisuus matkalla Pariisiin? - 14.12.2014
Liman ilmastokokous jää kansainvälisten ilmastokokousten sarjassa jälleen yhdeksi hukatuksi mahdollisuudeksi. Kahdenkymmenen vuoden neuvotteluiden jälkeenkään kansainvälinen yhteisö ei ole...
Tiedote: Järjestöt: Liman ilmastokokous hukattu mahdollisuus – päätökset jäivät Pariisiin - 14.12.2014
Tiedote 14.12.2014 Julkaisuvapaa heti   Liman varhain sunnuntaina 14. joulukuuta päättynyt ilmastokokous tarjosi pilkahduksen tulevaisuudesta, jossa fossiilisista polttoaineista luopuminen ja...
Päästäkää ministerit irti - 13.12.2014
Viimeinen kokouspäivä Limassa, YK:n ilmastokokouksessa, on perjantaina täydessä vauhdissa. Pallo on viimein heitetty myös paikalla päivystävien ministerien käsiin. Suljettujen ovien takana...
Missä huoneessa tänään neuvoteltaisiin? - 12.12.2014
Ilmastoneuvotteluja on usein turhauttavaa seurata. Liman ilmastokokouksessakin on nähty sarja korviketoimintoja, joihin maiden edustajat ovat käyttäneet aikaa sisällöstä neuvottelemisen sijaan....
Jää ei jää - 12.12.2014
Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, mitä tapahtuu jäälle. Tämä oli tutkijoiden viesti tilaisuudessa, jossa olin puhumassa Liman ilmastokokouksessa. Jää vaikuttaa monin tavoin. Kun jäätiköt...

Sivut