Blogi

COP24: Vauhtia 1,5 asteen mukaisille sitoumuksille - Järjestöjen odotukset Katowicen COP24 ilmastokokoukseen - 6.12.2018

Kesä 2018 oli Suomessa poikkeuksellisen kuiva ja kuuma. Eikä pelkästään Suomessa. Uusia piinaavia lämpöennätyksiä mitattiin eri puolilla maailmaa.

Apokalyptiset metsä- ja maastopalot, entistä tuhovoimaisemmat hurrikaanit, villieläinten määrän romahtaminen ja mannerjäiden kiihtyvä sulaminen ovat herättäneet hätää ympäri maailman. Ne antavat kuitenkin vasta kevyttä esimakua siitä, mitä meillä on edessä, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävitys jatkuu.

Lokakuussa kansainvälinen ilmastopaneeli varoitti, että kokonaisuudessaan tilanne on huomattavasti vakavampi kuin arvioitiin vielä 2015, kun Pariisin sopimus allekirjoitettiin: riskirajat peruuttamattomille seurauksille ovat lähempänä kuin luulimme. Samalla paneeli oli myös toiveikkaampi kuin moni oli olettanut: lämpeneminen voidaan yhä rajoittaa Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaan 1,5 asteeseen, jos toimia kiihdytetään kaikilla osa-alueilla nyt. Toivoa antaa muun muassa tuuli- ja aurinkoenergian sekä energian varastointiteknologian huomattavasti arveltua nopeampi läpimurto. Ratkaisevaa on, että maiden kansallisia tavoitteita ja toimia päästöjen jyrkäksi laskemiseksi vauhditetaan ja hiilidioksidinieluja kasvatetaan, sillä nykytavoitteilla jatkamme kohti katastrofaalista lämpenemistä.

Katseet suuntautuvatkin nyt YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokoukseen Puolan Katowiceen, jossa hallitusten on määrä vetää johtopäätöksiä IPCC:n raportista sekä sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä. Suomen ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat, että Euroopan unioni - ja Suomi sen aktiivisena jäsenenä ja tulevana puheenjohtajamaana - toimii Katowicen kokouksessa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaisesti ja:

  • Sitoutuu päivittämään omat 2030 tavoitteensa 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi ja tunnustaa oman historiallisen vastuunsa lämpenemisestä.
  • Neuvottelee mahdollisimman vahvan globaalin päätöksen kansallisten tavoitteiden päivittämisestä vuoteen 2020 mennessä.
  • Neuvottelee vahvat ja reilut toimeenpanosäännöt Pariisin sopimukselle, jotka vahvistavat eri osapuolten luottoa siihen, että se, mitä on luvattu, tapahtuu.
  • Kantaa vastuunsa ilmastorahoituksen riittävyydestä ja ennakoitavuudesta sekä nyt että vuoden 2020 jälkeen. Suomi nostaa oma lahjamuotoisen ilmastorahoituksen määrän 200 miljoonaan ja vahvistaa raportointisääntöjä.
  • Edistää muita haavoittuville maille elintärkeitä asioita, kuten sopeutumisohjelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä.
  • Rakentaa ratkaisukeskeistä ja uskottavaa ilmastodiplomatiaa, joka uskaltaa tarttua myös EU:n omiin kipukohtiin, kuten päästökaupan ilmaisjakoon, metsäkysymyksiin ja autoteollisuuteen - esimerkkinä muille.

Euroopan komissiolta odotetaan huomenna 28.11. avausta siitä, miten EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteita voidaan lähteä luotsaamaan Pariisin sopimuksen mukaisiksi. Strategia todennäköisesti viimeistellään Suomen EU-puheenjohtajakaudella, joten suomalaisten puolueiden on pikaisesti vahvistettava tukensa 1,5 asteen mukaiselle polulle. Tavoitteiden parantamiselle on nyt nostetta - sitä ovat vaatineet julkisesti mm. 16 jäsenmaan valtion- ja hallituksenpäät (presidentti Niinistö mukaan lukien), joukko eurooppalaisia yrityksiä, sijoittajien ryhmiä, ammattiyhdistysliikkeitä, paikallishallinnon edustajia ja kansalaisjärjestöjä  sekä Euroopan parlamentti. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat yhdessä Climate Action Networkin kanssa EU:sta hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä ja negatiivisia päästöjä sen jälkeen.

Lisätietoja ympäristöjärjestöjen vaatimuksista löytyy Climate Action Networkin (CAN) Katowice-kannanotosta.
 

*******

“Suomessa on nyt sellainen ilmapiiri, että lopetetaan jahkailu ja tehdään se, mitä täytyy. Näytetään omilla teoilla, miten tämä kriisi otetaan haltuun ja käännetään se mahdollisuudeksi rakentaa entistä parempaa yhteiskuntaa. Tämä viesti suomalaisilta on vietävä nyt myös Puolaan. Täältä pesee! Ja me kansalaiset huolehdimme, ettei tämä jää sanahelinäksi, vaan että Suomi todella näyttää maailmalle - yhdessä muiden edelläkävijöiden kanssa”, toteaa Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen.

“Kansainvälisissä neuvotteluissa tarvitaan nyt päättäväisiä ilmastojohtajia ja Eurooppa on viimein heräämässä ilmastokoomasta. Ihan kiva ei enää riitä. Toivottavasti huomenna julkaistava komission päänavaus on aidosti 1,5 asteen polun mukainen ja saa liikkeelle uudenlaiset, päättäväiset toimet jäsenmaiden tasolla. EU-puheenjohtajana Suomi pääsee luotsaamaan tätä tärkeää prosessia. Päästövähennystavoite vuodelle 2030 on päivitettävä mahdollisimman pian”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

“Puola venkoilee hiilivoimansa kanssa ja on yhdessä Suomen kanssa yrittänyt vesittää metsien roolia ilmaston viilentäjänä. Kuitenkin kokonaiskuvassa tuuli- ja aurinkoenergia ottavat sielläkin valtaa ja nielujen vahvistaminen aletaan ymmärtää IPCC:n raportin jälkimainingeissa globaalisti. Suomella on nyt paikka kääntää metsäpolitiikkansa suunta ja samanaikaisesti kasvattaa nieluja ja suojella luontoa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

“Yksi riitakysymys kokouksessa tulee jälleen olemaan rahoitus. Haavoittuvat maat ovat syystä turhautuneita, sillä lupauksia niille suunnatusta tuesta ei ole lunastettu. Tässä Suomi on ollut viime vuosina yksi ongelman aiheuttajista, sillä lupausten vastaisesti lahjamuotoista rahoitusta ei ole kasvatettu, vaan sitä on nykyhallituksen toimesta päinvastaisesti leikattu sekä ohjattu haavoittuvien maiden sijaan Suomen teollisuudelle. Ilmastorahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta ja vastuunkannosta”, sanoo Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Elisa Hara.

“Tyhjien puheiden aika on ohi, nyt tarvitaan tiukempia tavoitteita ja ilmastotekoja, jotka todella mahdollistavat alle 1,5 asteen polulla pysymisen oikeudenmukaisella tavalla. Suuri energiamurros, hyvästijättö fossiilisille energiamuodoille ja siirtyminen kohti 100 % uusiutuvaa energiaa, etenee, mutta sitä on hurjasti vauhditettava mm. edistämällä yhteisöjen omaa kestävän uusiutuvan energian tuotantoa ja energian säästöä. Suomella on nyt suuri mahdollisuus nousta kevään ilmastovaalien kautta EU-puheenjohtajakaudelle ilmastojohtajana, kun teemme oikeita päätöksiä ja valintoja”, toteaa Leena Kontinen Maan ystävistä.

“Puolan ilmastokokouksesta ei ole odotettavissa uusia päästövähennyslupauksia, mutta se on lähtölaukaus prosessille, joka tuottaa ne seuraavien parin vuoden aikana. Odotamme, että Suomi aktiivisesti ja kunnianhimoisesti edistää toimenpiteitä 1,5 asteen polulle pääsemiseksi. IPCC:n raportti sai aikaan innostunutta keskustelua, mutta se ei riitä. Nyt tarvitaan selkärankaa tehdä vaikuttavia ilmastopäätöksiä ja käyttää taloudellisia ohjauskeinoja, jotta Suomi on hiilineutraali vuoteen 2030 ja EU vuoteen 2040 mennessä. Kevään vaalit ratkaisevat suunnan!” Mia Rahunen, WWF Suomen ilmastoasiantuntija.

“IPCC:n raportti herätti monet suomalaiset tilanteen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansalaisten kärkihuoleksi. Suomalaiset odottavat nyt, että poliittiset päättäjämme kantavat vastuutaan myös kansainvälisillä areenoilla”, sanoo Niklas Kaskeala Protect Our Winters Finlandin puheenjohtaja.

Toimittajille tiedoksi

YK:n ilmastosopimuksen 24. osapuolikokous (COP24) järjestetään Katowicessa, Puolassa 2.-14.12.2018. Kokouksen asialistalla ovat erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen säännöt sekä johtopäätökset hallitustenvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportista.

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Katowicessa:

Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Fingo, puh. 050 317 6686

(Katowicessa 10.-15.12., vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)

Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 631 3399 (Katowicessa 8.12.-16.12.2018, vastuualue: ilmastopolitiikka, nielupolitiikka)

Sanna Ra, viestinnän asiantuntija, Fingo, puh. (Katowicessa 12.-15.12.2018) puh: 050 317 6704

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Suomessa:

Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liiitto ry, 044 045 8898

Elisa Hara, vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi, 050 471 3557

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422

Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 2040834

Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace, p. 050 368 8488

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 4344972

*******

Kannanotto on julkaistu 27.11.2018 ja sitä on pyydetty järjestöiltä silloin ilmasto.orgiin, vastaus saatiin neljän sähköpostipyynnön jälkeen 5.12.2018, joten teksti pystyttiin julkaisemaan 6.12.2018.

Edelliset kirjoitukset
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan - 5.10.2016
Ihmiskunnan alulle laittaman ilmastonmuutoksen taustalla keskeisesti on hiilidioksidipitoisuuden nousu. Vaikka muitakin samaan lämmittävään suuntaan vaikuttavia kasvihuonekaasuja päästetään...
Vastuullinen energiakäyttäytyminen - 28.9.2016
Otsikon käsitteessä on kapulakielisyydestään huolimatta itua. Ympäristöjalanjälkiä Mietin, millainen on perheeni ympäristöjalanjälki. Muutimme Helsingistä Vaasaan kuusi vuotta sitten....
Ilmastonmuutos lautasella - 16.8.2016
Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku. Kotieläintuotanto tarjoaa ainoastaan kolmanneksen ihmiskunnan...
Kun Suomi pani hattuhyllylle maineensa EU-mallioppilaana: LULUCF - 19.7.2016
Tällä viikolla Eurooppa jännittää Pariisin sopimuksen sopimisen jälkeen ilmastopolitiikan yhtä isoimmista meihin vaikuttavista avauksista: Komission “kesäpakettia”, joka julkaistaan 20.7. tiukan...
Brexit horjuttaa sekä Britannian omaa että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tasapainoa - 12.7.2016
Suurimmat Iso-Britanniassa toimivat ympäristöjärjestöt, WWF mukaan lukien, ottivat Brexit-keskustelun kuluessa poikkeuksellisesti vahvasti poliittisesti kantaa Euroopan Unionissa pysymisen puolesta....
Taistelu numeroista - 6.6.2016
”Poliitikot käyttävät tilastoja kuin juopuneet katulamppuja: eivät saadakseen valoa vaan tukea”, kerrotaan sveitsiläisen kemian professorin Hans Kuhnin lausahtaneen. Viime viikkojen uutisia lukiessa...
Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään - 21.4.2016
Tiedämme, että autolla kulkeminen, lentokoneella taitettavat etelänmatkat, asuntojemme lämmittäminen ja ruokamme tuottaminen kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Mutta kuinka moni meistä on...
Korallien kuolema ja muita reunahuomautuksia - 15.3.2016
Tunnen vainajan jo monen vuoden takaa, lapsuudestani asti. Olen luonto-ohjelmien suurkuluttajien perheestä, ja Jacques Cousteaun meriseikkailut ovat jääneet mieleen. Ensimmäinen tietokirjani oli...
Käänteentekijät valmiina Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin - 25.2.2016
“Pariisin ilmastosopimus on käänteentekevä. Meidän pitää aloittaa sen toimeenpanon toteuttaminen Suomessa ja Euroopassa heti”, vaati joukko yritysten, palkansaajien, politiikan, kirkon ja...
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut - 19.1.2016
Kaksi viikkoa Pariisissa ilmastoneuvotteluja, mikä jäi mieleen voimakkaimpana; turvatarkastukset, ruokajonotukset, screenille heijastetut sopimuksen sulkulauseiden rivit… Ei, vaan erilaiset ihmiset;...
Pariisin ilmastosopimus – mitä nyt? - 18.12.2015
Ilmastoneuvottelut päättyivät uuden ilmastosopimuksen hyväksyntään ja maailma huokaisi helpotuksesta. Mutta mitä sopimus tarkoittaa maailmalle ja Suomelle? Ennen Pariisin kokousta...
Ilmastosopimus kunnianhimoinen – toimet jäivät puolitiehen - 15.12.2015
Pariisin ilmastokokous teki sen, mitä moni luuli mahdottomaksi. Ilmastoneuvottelujen puheenjohtajan, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabiuksen johdolla saatiin aikaan kahdessa viikossa...
Pariisin ilmastosopu – mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä? - 14.12.2015
Pariisissa saatiin lauantaina 12.12.2015 aikaan historiallinen ilmastosopu. Suomelle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiankulutusta tulisi kohtuullistaa sekä siirtyä...
Pariisin voittajat - 14.12.2015
Pariisin ilmastokokous päätyi tulokseen, jota valtaosa on kuvaillut läpimurroksi. Mutta ketkä oikein voittivat? Ilmeisin voittaja on emäntämaa Ranska. Neuvottelut olivat alusta loppuun ranskalaisen...
Pariisin ilmastosopimus: Järjestöt vaativat uuden lämpötilatavoitteen mukaisia toimia - 12.12.2015
Pariisissa lauantaina 12. joulukuuta päättyneessä kokouksessa sovittiin uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä....
Uusi sopimusluonnos avattuna - 12.12.2015
Pariisin ilmastokokouksen viimeinen päivä oli hymyä, halauksia ja taputuksia täynnä. Kokousta taidokkaasti vetänyt Ranskan ulkoministeri Fabius jätti neuvottelutekstistä uuden version, joka sai...
Pienestä kiinni - 11.12.2015
Samuli Edelman olisi voinut kuvata Pariisin ilmastokokouksen loppusuoraa, kun hän lauloi Pienestä kii. Lupaavalta vaikuttavasta luonnoksesta voi tulla vieläkin parempi, jos siihen saadaan viime...
Selviytymistaistelu - 11.12.2015
Ilmastoneuvottelujen likaisin peli käydään ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä suurten teollisuusmaiden ja olemassaolonsa puolesta taistelevien kehitysmaiden välillä....
Suomi paisuttelee ilmastorahoitustaan - 11.12.2015
Suomi sanoo sitoutuvansa ilmastorahoitukseen, mutta aikoo paisutella summaa moneen kertaan kierrätetyllä lainarahalla. Pariisin ilmastoneuvotteluissa rahoitus on yksi kipupisteistä, ja monille...
Kansalaisyhteisö näyttää suuntaa ilmastoneuvotteluissa - 10.12.2015
Jälleen kerran ilmastoneuvottelut tapahtuvat suljettujen ovien takana ja mielenilmauksia on rajoitettu hätätilaan vedoten. Yhteiskunnan suunta on kuitenkin selvä ja ahtaassa paikassa...
Kirkon huoli on globaali: sekä hillintä että ilmastonmuutoksen uhrien asema ovat tärkeitä - 9.12.2015
Terveisiä Pariisin ilmastokokouksesta. Olen ensimmäistä kertaa kaulassani nimikortti, jossa kerrotaan minun olevan osa maamme delegatiota. Aiemmin olen ollut kansalaisjärjestö nimeltä kirkko edustava...
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä – ei työpajoissa - 9.12.2015
Teknologia on erittäin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi energiajärjestelmän kehittäminen vaatii sekä suuria investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja...
Suomelle joululahja ennakkoon - 8.12.2015
Jokavuotisiin loppuvuoden perinteisiin kuuluu joulun odotuksen ohella kansainvälinen ilmastopolitiikkavertailu. Kansalaisjärjestöjen Climate Change Performance Index (CCPI) laittaa 58 maata...
Maankäyttö ja metsien suojelu osaksi ilmastosopimusta - 8.12.2015
Metsäkato aiheuttaa merkittävän osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin ilmastokokouksessa neuvotellaan maankäytön päästöjen raportointivelvollisuudesta sekä keinosta pysäyttää...
Matkalla Pariisiin - päästiinkö perille? - 7.12.2015
Luonto-Liiton syksyn ilmastoiminnassa on tehty Matkalla Pariisiin -hanketta. Matka on koostunut kansalais- ja ilmastovaikuttamisen kursseista keskittyen muun muassa verkkovaikuttamisen ja...

Sivut