Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
Käänteentekijät valmiina Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin - 25.2.2016
“Pariisin ilmastosopimus on käänteentekevä. Meidän pitää aloittaa sen toimeenpanon toteuttaminen Suomessa ja Euroopassa heti”, vaati joukko yritysten, palkansaajien, politiikan, kirkon ja...
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut - 19.1.2016
Kaksi viikkoa Pariisissa ilmastoneuvotteluja, mikä jäi mieleen voimakkaimpana; turvatarkastukset, ruokajonotukset, screenille heijastetut sopimuksen sulkulauseiden rivit… Ei, vaan erilaiset ihmiset;...
Pariisin ilmastosopimus – mitä nyt? - 18.12.2015
Ilmastoneuvottelut päättyivät uuden ilmastosopimuksen hyväksyntään ja maailma huokaisi helpotuksesta. Mutta mitä sopimus tarkoittaa maailmalle ja Suomelle? Ennen Pariisin kokousta...
Ilmastosopimus kunnianhimoinen – toimet jäivät puolitiehen - 15.12.2015
Pariisin ilmastokokous teki sen, mitä moni luuli mahdottomaksi. Ilmastoneuvottelujen puheenjohtajan, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabiuksen johdolla saatiin aikaan kahdessa viikossa...
Pariisin ilmastosopu – mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä? - 14.12.2015
Pariisissa saatiin lauantaina 12.12.2015 aikaan historiallinen ilmastosopu. Suomelle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiankulutusta tulisi kohtuullistaa sekä siirtyä...
Pariisin voittajat - 14.12.2015
Pariisin ilmastokokous päätyi tulokseen, jota valtaosa on kuvaillut läpimurroksi. Mutta ketkä oikein voittivat? Ilmeisin voittaja on emäntämaa Ranska. Neuvottelut olivat alusta loppuun ranskalaisen...
Pariisin ilmastosopimus: Järjestöt vaativat uuden lämpötilatavoitteen mukaisia toimia - 12.12.2015
Pariisissa lauantaina 12. joulukuuta päättyneessä kokouksessa sovittiin uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä....
Uusi sopimusluonnos avattuna - 12.12.2015
Pariisin ilmastokokouksen viimeinen päivä oli hymyä, halauksia ja taputuksia täynnä. Kokousta taidokkaasti vetänyt Ranskan ulkoministeri Fabius jätti neuvottelutekstistä uuden version, joka sai...
Pienestä kiinni - 11.12.2015
Samuli Edelman olisi voinut kuvata Pariisin ilmastokokouksen loppusuoraa, kun hän lauloi Pienestä kii. Lupaavalta vaikuttavasta luonnoksesta voi tulla vieläkin parempi, jos siihen saadaan viime...
Selviytymistaistelu - 11.12.2015
Ilmastoneuvottelujen likaisin peli käydään ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä suurten teollisuusmaiden ja olemassaolonsa puolesta taistelevien kehitysmaiden välillä....
Suomi paisuttelee ilmastorahoitustaan - 11.12.2015
Suomi sanoo sitoutuvansa ilmastorahoitukseen, mutta aikoo paisutella summaa moneen kertaan kierrätetyllä lainarahalla. Pariisin ilmastoneuvotteluissa rahoitus on yksi kipupisteistä, ja monille...
Kansalaisyhteisö näyttää suuntaa ilmastoneuvotteluissa - 10.12.2015
Jälleen kerran ilmastoneuvottelut tapahtuvat suljettujen ovien takana ja mielenilmauksia on rajoitettu hätätilaan vedoten. Yhteiskunnan suunta on kuitenkin selvä ja ahtaassa paikassa...
Kirkon huoli on globaali: sekä hillintä että ilmastonmuutoksen uhrien asema ovat tärkeitä - 9.12.2015
Terveisiä Pariisin ilmastokokouksesta. Olen ensimmäistä kertaa kaulassani nimikortti, jossa kerrotaan minun olevan osa maamme delegatiota. Aiemmin olen ollut kansalaisjärjestö nimeltä kirkko edustava...
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä – ei työpajoissa - 9.12.2015
Teknologia on erittäin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi energiajärjestelmän kehittäminen vaatii sekä suuria investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja...
Suomelle joululahja ennakkoon - 8.12.2015
Jokavuotisiin loppuvuoden perinteisiin kuuluu joulun odotuksen ohella kansainvälinen ilmastopolitiikkavertailu. Kansalaisjärjestöjen Climate Change Performance Index (CCPI) laittaa 58 maata...
Maankäyttö ja metsien suojelu osaksi ilmastosopimusta - 8.12.2015
Metsäkato aiheuttaa merkittävän osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin ilmastokokouksessa neuvotellaan maankäytön päästöjen raportointivelvollisuudesta sekä keinosta pysäyttää...
Matkalla Pariisiin - päästiinkö perille? - 7.12.2015
Luonto-Liiton syksyn ilmastoiminnassa on tehty Matkalla Pariisiin -hanketta. Matka on koostunut kansalais- ja ilmastovaikuttamisen kursseista keskittyen muun muassa verkkovaikuttamisen ja...
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä - 7.12.2015
Ilmastonmuutoksen sairastuvuutta ja kuolleisuutta todennäköisesti lisäävinä tekijöinä pidetään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia katastrofeja, äärimmäisten lämpötilojen suoria terveysvaikutuksia,...
Onko ilmasto kaikkien asia? Kiistaa ihmisoikeuksista Pariisissa - 5.12.2015
Millainen olisi ilmastosopimus, jolla ei ole kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tukea? Se ei ole oikea sopimus.   Pariisin ilmastoneuvotteluissa laaditaan kiivaasti uutta...
Pariisin tekstiluonnos esiluettuna - 4.12.2015
Rinnakkaispuheenjohtajat julkaisivat aamulla uuden esityksen Pariisin neuvottelutekstiksi. Siihen oli koottu tähänastinen vaatimaton edistys erimielisyyksien vähentämisessä. Puheenjohtajat...
Miksi en taputtanut Malesialle - 4.12.2015
Malesia on yksi Pariisin ilmastokokouksen äänekkäimpiä osapuolia. Maan tiukkasävyinen neuvottelija Gurdial Singh Nijar edustaa keskusteluissa niin sanottua samanmielisten kehitysmaiden ryhmää, joka...
Nuorten ilmastohuippukokouksen 26.11.2015 viesti Pariisin ilmastokokoukseen päättäjille - 4.12.2015
Nuorten ilmastohuippukokouksen 26.11.2015 videoviesti Pariisin ilmastokokoukseen päättäjille: Lisätietoa Nuorten ilmastohuippukokouksesta.
Hanasaari suljetaan – seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat - 3.12.2015
Suomalainen ilmastoliike saavutti 2.12. merkittävän voiton, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti usean vuoden kampanjoinnin jälkeen Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Voimala menee kiinni...
Työntekijöitä kuultava Pariisissa - 2.12.2015
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään, elinkeinoihin, työn tekemiseen ja varallisuuteen ovat valtavat. Siksi Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa on pakko onnistua. Kaikkein tärkeintä on...
Hämmentävän helppo ilmastourakka - 1.12.2015
Ilmastokriisin torjumiseksi maailman päästöt pitää leikata tulevina vuosikymmeninä nollaan. Vuosisadan loppupuoliskolla pitää todennäköisesti yltää jopa miinuspäästöihin – siis kertaalleen ilmakehään...

Sivut