Blogi

COP23: Olemme kaikki samassa kanootissa - 23.11.2017

Bonnin ilmastokonferenssi päättyi lauantaina. Voi todeta, että neuvotteluissa tapahtui edistystä, mutta samalla ilmastotoimien kiireellisyys ei heijastunut valtioiden välillä käydyissä keskusteluissa.

Neuvotteluiden isoihin kysymyksiin kuuluivat säännöt siitä, miten Pariisin sopimus pannaan täytäntöön. Edistystä tapahtui siinä mielessä, että Bonnissa syntyi tekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä. Edistys oli kuitenkin epätasaista. Päästövähennykset, niiden raportointi ja seuranta olivat hankala aihe ja lopputulos oli yli 150 sivun mittainen dokumentti. Tämä tarkoittaa, että ensi vuodelle jää paljon tekemistä ennen joulukuun 2018 ilmastokonferenssia Puolassa, jossa työ on tarkoitus saada päätökseen.

Toinen iso kysymys oli Talanoa-dialogiksi kutsuttu vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on nostaa ambitiotasoa ja jota käydään ensi vuoden aikana. Bonnissa sovittiin  suunnitelmasta, johon sisältyy sarja keskusteluja kysymyksistä “missä olemme”, “mihin haluamme päästä” ja “miten pääsemme sinne”. Järjestöt olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä tulokseen.

Ilmastokokouksen pettymyksiin kuuluu ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten rahoittaminen. Pienen saarivaltion Fidžin johtamassa ilmastokokouksessa ei saatu rikkailta mailta sitä tukea, jota ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät, haavoittuvimmat maat kipeästi tarvitsevat.

Neuvotteluissa tärkeää edistystä tapahtui maataloudessa sekä alkuperäiskansojen rooliin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyen. Maatalouskysymyksissä tullaan huomioimaan sekä sopeutumistarve ilmastonmuutokseen että maataloudesta johtuvat päästöt. Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen asema vahvistuu alkuperäiskansojen foorumin käynnistämisen myötä. Lisäksi hyväksyttiin sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintaohjelma, joka integroi sukupuolinäkökulmia ilmastotyöhön.

Suomen valtuuskunnassa mukana ollut ilmastoveteraani Oras Tynkkynen totesi neuvottelujen loppuvaiheessa, että ilmastoneuvotteluissa tulisi aina tapahtua enemmän edistystä, samalla aina päästään jonkin verran eteenpäin. Riippuu katsojasta, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

Nähtyäni Bonnin konferenssissa tuhansia ilmastoaktivisteja kahden viime viikon aikana olen suosiolla sen kannalla, että lasi on puoliksi täynnä. Joukossa olivat 350 Tyynenmeren ilmastotaistelijat ”Climate warriors” Fidžiltä, Vanuatulta ja muilta pieniltä saarivaltioilta. Heidän viestinsä maailmalle on vahva: he eivät tule hukkumaan, vaan he taistelevat. Joukossa oli Yhdysvalloista aktivistien lisäksi osavaltioita, kaupunkeja ja yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toteuttavansa Pariisin sopimusta siitä huolimatta, että presidentti Trump on sanonut vetäytyvänsä sopimuksesta. Joukossa oli ilmastoaktiiveja maailman joka kulmasta saksalaisista ja norjalaisista australialaisiin, kiinalaisiin ja japanilaisiin. Ja tietenkin myös Suomesta.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen, olemme kaikki samassa kanootissa, kuten puheenjohtajamaa Fidži ja monet muut ovat moneen otteeseen todenneet. Vastaus kysymykseen “saavutammeko ilmastotavoitteet” on meistä itsestämme kiinni. 350 Suomi kutsuu kaikkia mukaan ilmastoliikkeeseen, joka edistää tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ilmastoratkaisuja.

Näillä ajatuksilla kiitän omalta osaltani lukijoita ja jatkan matkaani takaisin Suomeen. Juna- ja laivamatka kulkee Hampurin, Kööpenhaminan, Malmön, Tukholman ja Turun kautta Helsinkiin.

Kuva: Tina Nyfors. Samoan puheenvuoro Bonnin ilmastoneuvotteluiden korkean tason osuudessa.

Teksti on julkaistu alunperin 350 Suomi -järjestön blogissa.

Edelliset kirjoitukset
Järjestöt Bonnin ilmastokokouksesta: Haavoittuvimmat jäämässä yksin - 17.11.2017
Fidzin puheenjohtamassa ilmastokokouksessa venkoiltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvauksessa. Yhteisymmärrys Pariisin sopimuksen pelisäännöistä parani hieman....
Fossiiliteollisuuden vastuu ilmastonmuutoksen seurauksista - 14.11.2017
Perinteisesti ilmastokonferensseissa on puhuttu päästövähennyksistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tämän vuoden kokouksessa on käynyt selväksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen...
Järjestöt Bonnin ilmastokokoukselle: Kurssi käännettävä, ennen kuin on liian myöhäistä - 7.11.2017
Tiedote 7.11.2017 Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt kehottavat Bonnin ilmastokokoukseen osallistuvia poliitikkoja ja virkamiehiä pikaisiin toimiin ilmastokriisin...
COP23: Irti fossiilisista kaikilla tasoilla - 6.11.2017
Olen juuri saapunut Bonniin junalla. Takana on 35 tunnin matka Helsingistä Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Saksaan. Edessä on kaksi intensiivistä viikkoa, YK:n järjestämä 23. ilmastokokous. Bonniin...
Pipolätkällä ilmastoneuvotteluihin - 30.10.2017
Mikkelin yläkouluissa järjestetään tänä syksynä ilmastoneuvotteluja. Kaksi oppituntia kestävät neuvottelut ovat tähän mennessä johtaneet jokaisessa neuvottelut läpikäyneessä luokassa Suomen...
Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi – osallistu talkoisiin vastaamalla kyselyyn - 28.8.2017
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden muodostamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentää saatujen...
Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017
Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna...
Rankkasateet ja rajuilmat – mihin pitää varautua tulevaisuudessa? - 20.6.2017
Kesä, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin, tuo mukanaan tutut ilmiöt: ukkoset ja rankkasateet. Minulta usein kysytään, mitä Suomen ukkosille ja siihen liittyville ilmiöille (rankkasade, rakeet,...
Muuttaako ilmasto meitä? - 29.5.2017
Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Tutkijat ja osa poliitikoista luovat jatkuvasti kauhukuvia tulevaisuudesta, jota on vaikea kuvitella todeksi....
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? - 11.4.2017
Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut paljon aiheellista huolta kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Trump on uhannut irrottaa maan Pariisin ilmastosopimuksesta...
Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017
Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen...
Ilmastokasvatusta opettajille - 20.2.2017
Suomen peruskouluissa ja lukioissa toimii tällä hetkellä opetustehtävissä n. 45 000 opettajaa. He ovat portinvartijoita, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten akateemisen osaamisen ja taitojen...
Marrakechin ilmastokokouksen keskustelut - toivoa ja uusiutuvaa energiaa Afrikasta - 20.1.2017
Marraskuinen Marrakech tarjosi aamujen viileyttä, keskipäivän auringon lämpöä ja iltataivaan akvarellihehkua ennen pimeyden laskeutumista ihmisjoukkojen ylle. Tarujen tori on totta, sen laidalta...
Haastattelu: Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista - 14.12.2016
Amnesty Internationalin mukaan ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa on kyse ihmisoikeuksista ja oikeudesta, ei avusta tai hyväntekeväisyydestä. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät säähän liittyvät...
Oras Tynkkysen yhteenveto ilmastokokouksesta 2016: #WeWillMoveAhead - 21.11.2016
YK:n ilmastokokous Marrakechissa päättyi viimeisenä kokousyönä – eikä vasta seuraavana päivänä kuten yleensä. Mitä kahden viikon kokoustamisesta jäi käteen? Moni neuvottelujen veteraani luonnehti...
Järjestöt Marrakechin kokouksesta: Ilmastosovusta siirryttävä ilmastotoimiin - 18.11.2016
Tiedote 18.11.2016 Ilmastonmuutokselle haavoittuvat kehitysmaat astuivat johtoon Marrakechissa perjantaina 18. marraskuuta päättymässä olevissa ilmastoneuvotteluissa sitoutumalla sataprosenttisesti...
Marrakechistä Martinlaaksoon – miten ilmastoneuvottelut vaikuttavat suomalaisessa hiilivoimalassa? - 17.11.2016
Marrakechin ilmastoneuvotteluiden aikana myös kotimaassa ja kunnissa käydään keskustelua siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi käytännössä tehdä Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi....
Globaali energiamurros on alkanut – Suomen sijoitus ilmastovertailussa pudonnut - 17.11.2016
Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe (CAN) julkaisivat keskiviikkona 16.11.2016 vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa (Climate Change Performance...
Nuorten näkökulmasta ilmastopolitiikkaan tarvitaan lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta - 14.11.2016
YOUNGO, eli osapuolikokouksen alainen nuorten valtuuskunta, piti kuluneena viikonloppuna lehdistötilaisuuden neuvotteluiden kulusta, nuorten näkökulmasta katsottuna. Nuorten silmissä...
Miten Yhdysvallat voi edetä ilmastotyössä Trumpista huolimatta - 11.11.2016
Trumpin voitto oletettavasti lamaannuttaa liittovaltiotason ilmastopolitiikan Yhdysvalloissa neljäksi vuodeksi. Mitä muita tapoja vauhdittaa päästöjen vähentämistä voi uudessa tilanteessa olla? Niin...
Ilmastoskeptikko presidentiksi – miten käy maapallon? - 9.11.2016
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on vakava paikka ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Onko kaikki niin huonosti kuin miltä vaikuttaa? Yhdysvaltain tuleva presidentti on kieltänyt...
Kuvaterveisiä Marrakechista - 7.11.2016
Kuvia Marrakechista ilmastokokouksen aattona. YK:n ilmastokokouksen COP22-kokouspaikan ulkopuolella kokouksen aattona 6.11.2016. Kuva: Leena Kontinen. Kansainvälisen Maan ystävien, FoEI:n...
Tämä historiallinen päivä - 4.11.2016
Perjantai 4.11.2016 alkoi isossa osassa Suomea pilvisenä. Tulevaisuuden kannalta päivä on kuitenkin valoisa: tänään tulee voimaan kipeästi kaivattu Pariisin ilmastosopimus. Sopimus on historiallinen...
Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa - 1.11.2016
Tiedote 1.11.2016 Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on...
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan - 5.10.2016
Ihmiskunnan alulle laittaman ilmastonmuutoksen taustalla keskeisesti on hiilidioksidipitoisuuden nousu. Vaikka muitakin samaan lämmittävään suuntaan vaikuttavia kasvihuonekaasuja päästetään...

Sivut