Blogi

Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017

Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy käytännössä nykytasolla vuoteen 2030.

Ei kai tässä näin pitänyt käydä.

Sekä koti- että ulkomainen tutkimus on entistäkin vakuuttavammin osoittanut, että  ilmastoa lämmittäviä päästöjä pitää vähentää tuntuvasti ja nopeasti. Suomen kaltaisilla paljon energiaa tuottavilla ja kuluttavilla mailla on erityisen suuri vastuu ja paljon mahdollisuuksia päästövähennyksiin.

Monilla sektoreilla kehitys onkin ollut kohtuullisen lupaavaa. Vaikutusten arvioinninin mukaan ongelmaksi ovat kuitenkin muodostumassa metsien lisääntyvät hakkuut. Lähivuosikymmenien aikana puun poisto metsistä kumoaa laskennallisesti päästövähennykset muilla sektoreilla.

Ongelmana ei ole se, etteikö metsistä riittäisi puuta. Metsiemme puuntuotanto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja puuta todennäköisesti pystytään tulevaisuudessakin kasvattamaan enemmän kuin sitä hakataan. Ainakin jos metsiä hoidetaan tunnollisesti ja  tautien, tuholaisten ja sään ääri-ilmiöiden riskit pysyvät hallinnassa.

Puuntuotannollinen kestävyys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että nykyinenkään puun käyttö olisi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tasolla, puhumattakaan ilmasto- ja energiastrategiassa haarukoidusta tavoitteesta, jonka mukaan puuta otettaisiin metsistä 80 miljoonaa kuutiometriä vuosittain.

Vaikutusten arvioinnin perusteella on selvää, että jos metsäluonnon suojelua ei tehosteta,  hakkuutavoite vaarantaa metsäluonnon monimuotoisuuden. Yhtä selvää on, että metsien hiilinielu pienenee. Hiiltä varastoituu puuhun ja maaperään sitä vähemmän, mitä kiivaammin metsätyökoneet rouskuttavat hakkuutyömailla.

Hiilinieluja pienentää erityisesti puun kertakäyttö, jossa puuaines poltetaan suoraan taivaan tuuliin tai hyödynnetään energiana vain lyhyen muunlaisen käytön jälkeen. Tämä on keskeinen ongelma, joka tuntuu jääävän vähälle huomiolle suomalaisessa energiakeskustelussa.

Omasta mielestäni oleellisinta olisi nähdä puun käyttö ensisijaisesti materiaalitaloutena ja vasta toissijaisesti energiataloutena. Mahdollisimman suuri osa puusta pitää saada pysymään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja hyödyntää energiana vasta muun käytön jälkeen.

Rakennusten seinissä puu säilyy helposti vuosikymmeniä ja kohtuullisella huolenpidolla vuosisatoja. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tällainen pitkäaikaistalletus voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin hiilivarantojen lisääminen jättämällä puuta kasvamaan ja aikanaan hiljalleen lahoamaan metsiin.

Kaiken kaikkiaan vaikutusten arviointi tarjoaa päätöksenteolle monipuolisen kattauksen tutkittuun tietoon perustuvia eväitä. Totisesti toivoisin, että poliitikot malttaisivat tutustua arvionnin tuloksiin ja reivata politiikan suuntaa sen mukaisesti. Parasta olisi ollut, jos arviointi olisi tehty jo ennen kuin strategia lyötiin lukkoon, vaikka tämä päätöksentekoa olisi jonkin verran myöhästyttänytkin. Sopiva määrä vatulointia kun ehkäisee hutilointia ja voi säästää suurelta tunaroinnilta.

Futwend-hankkeessa tarkastelemme lisää energiakeskustelun ihmeellisyyksiä uusiutuvan hajautetun energiatuotannon näkökulmasta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Jari Lyytimäen blogissa Luonnonvaralta 6.2.2017.

Edelliset kirjoitukset
Ilmastokasvatusta opettajille - 20.2.2017
Suomen peruskouluissa ja lukioissa toimii tällä hetkellä opetustehtävissä n. 45 000 opettajaa. He ovat portinvartijoita, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten akateemisen osaamisen ja taitojen...
Marrakechin ilmastokokouksen keskustelut - toivoa ja uusiutuvaa energiaa Afrikasta - 20.1.2017
Marraskuinen Marrakech tarjosi aamujen viileyttä, keskipäivän auringon lämpöä ja iltataivaan akvarellihehkua ennen pimeyden laskeutumista ihmisjoukkojen ylle. Tarujen tori on totta, sen laidalta...
Haastattelu: Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista - 14.12.2016
Amnesty Internationalin mukaan ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa on kyse ihmisoikeuksista ja oikeudesta, ei avusta tai hyväntekeväisyydestä. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät säähän liittyvät...
Oras Tynkkysen yhteenveto ilmastokokouksesta 2016: #WeWillMoveAhead - 21.11.2016
YK:n ilmastokokous Marrakechissa päättyi viimeisenä kokousyönä – eikä vasta seuraavana päivänä kuten yleensä. Mitä kahden viikon kokoustamisesta jäi käteen? Moni neuvottelujen veteraani luonnehti...
Järjestöt Marrakechin kokouksesta: Ilmastosovusta siirryttävä ilmastotoimiin - 18.11.2016
Tiedote 18.11.2016 Ilmastonmuutokselle haavoittuvat kehitysmaat astuivat johtoon Marrakechissa perjantaina 18. marraskuuta päättymässä olevissa ilmastoneuvotteluissa sitoutumalla sataprosenttisesti...
Marrakechistä Martinlaaksoon – miten ilmastoneuvottelut vaikuttavat suomalaisessa hiilivoimalassa? - 17.11.2016
Marrakechin ilmastoneuvotteluiden aikana myös kotimaassa ja kunnissa käydään keskustelua siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi käytännössä tehdä Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi....
Globaali energiamurros on alkanut – Suomen sijoitus ilmastovertailussa pudonnut - 17.11.2016
Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe (CAN) julkaisivat keskiviikkona 16.11.2016 vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa (Climate Change Performance...
Nuorten näkökulmasta ilmastopolitiikkaan tarvitaan lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta - 14.11.2016
YOUNGO, eli osapuolikokouksen alainen nuorten valtuuskunta, piti kuluneena viikonloppuna lehdistötilaisuuden neuvotteluiden kulusta, nuorten näkökulmasta katsottuna. Nuorten silmissä...
Miten Yhdysvallat voi edetä ilmastotyössä Trumpista huolimatta - 11.11.2016
Trumpin voitto oletettavasti lamaannuttaa liittovaltiotason ilmastopolitiikan Yhdysvalloissa neljäksi vuodeksi. Mitä muita tapoja vauhdittaa päästöjen vähentämistä voi uudessa tilanteessa olla? Niin...
Ilmastoskeptikko presidentiksi – miten käy maapallon? - 9.11.2016
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on vakava paikka ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Onko kaikki niin huonosti kuin miltä vaikuttaa? Yhdysvaltain tuleva presidentti on kieltänyt...
Kuvaterveisiä Marrakechista - 7.11.2016
Kuvia Marrakechista ilmastokokouksen aattona. YK:n ilmastokokouksen COP22-kokouspaikan ulkopuolella kokouksen aattona 6.11.2016. Kuva: Leena Kontinen. Kansainvälisen Maan ystävien, FoEI:n...
Tämä historiallinen päivä - 4.11.2016
Perjantai 4.11.2016 alkoi isossa osassa Suomea pilvisenä. Tulevaisuuden kannalta päivä on kuitenkin valoisa: tänään tulee voimaan kipeästi kaivattu Pariisin ilmastosopimus. Sopimus on historiallinen...
Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa - 1.11.2016
Tiedote 1.11.2016 Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on...
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan - 5.10.2016
Ihmiskunnan alulle laittaman ilmastonmuutoksen taustalla keskeisesti on hiilidioksidipitoisuuden nousu. Vaikka muitakin samaan lämmittävään suuntaan vaikuttavia kasvihuonekaasuja päästetään...
Vastuullinen energiakäyttäytyminen - 28.9.2016
Otsikon käsitteessä on kapulakielisyydestään huolimatta itua. Ympäristöjalanjälkiä Mietin, millainen on perheeni ympäristöjalanjälki. Muutimme Helsingistä Vaasaan kuusi vuotta sitten....
Ilmastonmuutos lautasella - 16.8.2016
Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku. Kotieläintuotanto tarjoaa ainoastaan kolmanneksen ihmiskunnan...
Kun Suomi pani hattuhyllylle maineensa EU-mallioppilaana: LULUCF - 19.7.2016
Tällä viikolla Eurooppa jännittää Pariisin sopimuksen sopimisen jälkeen ilmastopolitiikan yhtä isoimmista meihin vaikuttavista avauksista: Komission “kesäpakettia”, joka julkaistaan 20.7. tiukan...
Brexit horjuttaa sekä Britannian omaa että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tasapainoa - 12.7.2016
Suurimmat Iso-Britanniassa toimivat ympäristöjärjestöt, WWF mukaan lukien, ottivat Brexit-keskustelun kuluessa poikkeuksellisesti vahvasti poliittisesti kantaa Euroopan Unionissa pysymisen puolesta....
Taistelu numeroista - 6.6.2016
”Poliitikot käyttävät tilastoja kuin juopuneet katulamppuja: eivät saadakseen valoa vaan tukea”, kerrotaan sveitsiläisen kemian professorin Hans Kuhnin lausahtaneen. Viime viikkojen uutisia lukiessa...
Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään - 21.4.2016
Tiedämme, että autolla kulkeminen, lentokoneella taitettavat etelänmatkat, asuntojemme lämmittäminen ja ruokamme tuottaminen kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Mutta kuinka moni meistä on...
Korallien kuolema ja muita reunahuomautuksia - 15.3.2016
Tunnen vainajan jo monen vuoden takaa, lapsuudestani asti. Olen luonto-ohjelmien suurkuluttajien perheestä, ja Jacques Cousteaun meriseikkailut ovat jääneet mieleen. Ensimmäinen tietokirjani oli...
Käänteentekijät valmiina Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin - 25.2.2016
“Pariisin ilmastosopimus on käänteentekevä. Meidän pitää aloittaa sen toimeenpanon toteuttaminen Suomessa ja Euroopassa heti”, vaati joukko yritysten, palkansaajien, politiikan, kirkon ja...
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut - 19.1.2016
Kaksi viikkoa Pariisissa ilmastoneuvotteluja, mikä jäi mieleen voimakkaimpana; turvatarkastukset, ruokajonotukset, screenille heijastetut sopimuksen sulkulauseiden rivit… Ei, vaan erilaiset ihmiset;...
Pariisin ilmastosopimus – mitä nyt? - 18.12.2015
Ilmastoneuvottelut päättyivät uuden ilmastosopimuksen hyväksyntään ja maailma huokaisi helpotuksesta. Mutta mitä sopimus tarkoittaa maailmalle ja Suomelle? Ennen Pariisin kokousta...
Ilmastosopimus kunnianhimoinen – toimet jäivät puolitiehen - 15.12.2015
Pariisin ilmastokokous teki sen, mitä moni luuli mahdottomaksi. Ilmastoneuvottelujen puheenjohtajan, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabiuksen johdolla saatiin aikaan kahdessa viikossa...

Sivut