Blogi

Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi – osallistu talkoisiin vastaamalla kyselyyn - 28.8.2017

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden muodostamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehittämistyön tueksi haetaan uusia näkemyksiä joukkoistamisen avulla.

Pellonkäytön optimoinnissa suurimmat paukut parhaille pelloille

Pellonkäyttöä optimoidaan kohdentamalla tuotantopanokset oikein. Tarvittaessa panoksia lisätään korkeatuottoisilla peltolohkoilla ja toisaalta vähennetään heikommin tuottavilla lohkoilla. Parhaiden peltolohkojen satojen kasvaessa heikommin tuottavien tai sijainniltaan epäedullisten peltojen käyttötarkoitusta voidaan miettiä uudelleen.  Ne voivat sopia esimerkiksi viherlannoitusnurmiksi, reuna-alueiksi, luonnonhoitopelloiksi ja riistapelloiksi. Suuripäästöisten turvepeltojen tapauksessa voidaan harkita metsitystä.

Näillä toimilla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä, kun ympärivuotisen ja pitkäkestoisen kasvillisuuden osuus kasvaa. Nämä muutokset tukevat myös maatalousympäristön monimuotoisuutta.

Vuorovaikutteinen yhteistyö pilottitilojen kanssa antaa arvokasta tietoa

OPAL-Life-hankkeessa tehdään jo nyt tiivistä yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Mukana on 20 pilottitilaa eri puolilla Suomea.  Osalle hankkeen pilottitilojen peltolohkoista on perustettu kokeita, joilla mitataan ja mallinnetaan kasvihuonekaasupäästöjä ja maaperän hiilivarastoja viljanviljelyssä, luonnonhoitopelloilla ja metsityksessä sekä etsitään ilmastoviisaita maankäyttömuotoja mahdollisen tuotannon tehostamisen vapauttamille peltohehtaareille. Lisäksi arvioidaan monipuolistuvien viljelykiertojen merkitystä säävaihtelun aiheuttamien riskien pienentämiselle.

Pilottitilat saavat ”vastalahjaksi” useita hyötyjä aktiivisuudestaan, kuten selvityksen peltolohkojen tuotantokykyeroista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä ehdotuksia satotason nostamiseksi kestävällä tavalla. Lisäksi tilat pääsevät aikanaan ensimmäisten joukossa hyödyntämään hankkeessa kehitettävää pellonkäytön optimointityökalua. Sen avulla voidaan suunnitella omaa pellonkäyttöä kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Osallistu joukkoistamiskyselyyn

Haluamme ottaa tutkimustyössämme eri sidosryhmien ja tahojen näkemyksiä huomioon vieläkin monipuolisemmin. Työkaluna käytämme idea-alustaa, johon kommentoimalla jokainen asiasta kiinnostunut pääsee osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan. Myöhemmin syksyllä kysellään viljelijöiden näkemyksiä suomalaisesta maataloudesta sähköpostitse lähetettävällä kyselyllä.

Joukkoistamisella tarkoitamme toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita. Joukkoistamisen avulla haluamme kerätä hyviä ideoita ja näkökulmia hankkeen teemoihin, kuten kestävään tehostamiseen sekä maatalouden tulevaisuuteen

OPAL-Life-hankkeen joukkoistamiskysely on avoinna 20.9.2017 saakka Tricider-alustalla. Tuloksista kootaan raportti. Lisäksi käyttökelpoiset ideat sekä uudet näkökulmat otetaan tutkimuksessa huomioon, sillä hanke jatkuu vuoteen 2020 asti.

***

Lisätietoja OPAL-Life -hankkeesta

OPAL-Life -hankkeessa tutkitaan, miten pellon käyttöä voidaan optimoida kohdentamalla tuotantopanokset oikein: tarvittaessa lisäämällä niitä korkeatuottoisilla lohkoilla ja taas vähentämällä heikkovasteisilla lohkoilla. Tämä mahdollistaa paremman sadon parhailta peltolohkoilta jolloin huonommin tuottavat lohkot on mahdollista siirtää muuhun käyttöön. Näillä toimilla voidaan saavuttaa myös ilmastohyötyjä, kun voimakkaasti muokattavan peltoalan osuus vähenee ja ympärivuotisen kasvillisuuden osuus kasvaa.

Hanke yhdistää useiden eri tieteenalojen asiantuntemuksen viljelijöiltä kerättyihin näkemyksiin. OPAL-Life hankkeessa on mukana 20 pilottitilaa ympäri Suomea. Tiloilta kerätään tietoja haastatteluin ja mittauksin; näiden tietojen avulla selvitetään tilojen peltolohkojen sadontuotantokykyä.

Hanke tuottaa lopputuotteenaan työkalun, jonka avulla jokaisen viljelijän on mahdollista suunnitella omaa pellonkäyttöään kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. OPAL-Life hanke kestää vuoteen 2020 saakka.

OPAL-Life hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja se kestää vuoteen 2020 saakka. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria.

http://www.opal.fi/

https://www.facebook.com/lukeopal/

Edelliset kirjoitukset
Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017
Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna...
Rankkasateet ja rajuilmat – mihin pitää varautua tulevaisuudessa? - 20.6.2017
Kesä, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin, tuo mukanaan tutut ilmiöt: ukkoset ja rankkasateet. Minulta usein kysytään, mitä Suomen ukkosille ja siihen liittyville ilmiöille (rankkasade, rakeet,...
Muuttaako ilmasto meitä? - 29.5.2017
Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Tutkijat ja osa poliitikoista luovat jatkuvasti kauhukuvia tulevaisuudesta, jota on vaikea kuvitella todeksi....
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? - 11.4.2017
Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut paljon aiheellista huolta kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Trump on uhannut irrottaa maan Pariisin ilmastosopimuksesta...
Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017
Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen...
Ilmastokasvatusta opettajille - 20.2.2017
Suomen peruskouluissa ja lukioissa toimii tällä hetkellä opetustehtävissä n. 45 000 opettajaa. He ovat portinvartijoita, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten akateemisen osaamisen ja taitojen...
Marrakechin ilmastokokouksen keskustelut - toivoa ja uusiutuvaa energiaa Afrikasta - 20.1.2017
Marraskuinen Marrakech tarjosi aamujen viileyttä, keskipäivän auringon lämpöä ja iltataivaan akvarellihehkua ennen pimeyden laskeutumista ihmisjoukkojen ylle. Tarujen tori on totta, sen laidalta...
Haastattelu: Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista - 14.12.2016
Amnesty Internationalin mukaan ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa on kyse ihmisoikeuksista ja oikeudesta, ei avusta tai hyväntekeväisyydestä. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät säähän liittyvät...
Oras Tynkkysen yhteenveto ilmastokokouksesta 2016: #WeWillMoveAhead - 21.11.2016
YK:n ilmastokokous Marrakechissa päättyi viimeisenä kokousyönä – eikä vasta seuraavana päivänä kuten yleensä. Mitä kahden viikon kokoustamisesta jäi käteen? Moni neuvottelujen veteraani luonnehti...
Järjestöt Marrakechin kokouksesta: Ilmastosovusta siirryttävä ilmastotoimiin - 18.11.2016
Tiedote 18.11.2016 Ilmastonmuutokselle haavoittuvat kehitysmaat astuivat johtoon Marrakechissa perjantaina 18. marraskuuta päättymässä olevissa ilmastoneuvotteluissa sitoutumalla sataprosenttisesti...
Marrakechistä Martinlaaksoon – miten ilmastoneuvottelut vaikuttavat suomalaisessa hiilivoimalassa? - 17.11.2016
Marrakechin ilmastoneuvotteluiden aikana myös kotimaassa ja kunnissa käydään keskustelua siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi käytännössä tehdä Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi....
Globaali energiamurros on alkanut – Suomen sijoitus ilmastovertailussa pudonnut - 17.11.2016
Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe (CAN) julkaisivat keskiviikkona 16.11.2016 vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa (Climate Change Performance...
Nuorten näkökulmasta ilmastopolitiikkaan tarvitaan lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta - 14.11.2016
YOUNGO, eli osapuolikokouksen alainen nuorten valtuuskunta, piti kuluneena viikonloppuna lehdistötilaisuuden neuvotteluiden kulusta, nuorten näkökulmasta katsottuna. Nuorten silmissä...
Miten Yhdysvallat voi edetä ilmastotyössä Trumpista huolimatta - 11.11.2016
Trumpin voitto oletettavasti lamaannuttaa liittovaltiotason ilmastopolitiikan Yhdysvalloissa neljäksi vuodeksi. Mitä muita tapoja vauhdittaa päästöjen vähentämistä voi uudessa tilanteessa olla? Niin...
Ilmastoskeptikko presidentiksi – miten käy maapallon? - 9.11.2016
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on vakava paikka ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Onko kaikki niin huonosti kuin miltä vaikuttaa? Yhdysvaltain tuleva presidentti on kieltänyt...
Kuvaterveisiä Marrakechista - 7.11.2016
Kuvia Marrakechista ilmastokokouksen aattona. YK:n ilmastokokouksen COP22-kokouspaikan ulkopuolella kokouksen aattona 6.11.2016. Kuva: Leena Kontinen. Kansainvälisen Maan ystävien, FoEI:n...
Tämä historiallinen päivä - 4.11.2016
Perjantai 4.11.2016 alkoi isossa osassa Suomea pilvisenä. Tulevaisuuden kannalta päivä on kuitenkin valoisa: tänään tulee voimaan kipeästi kaivattu Pariisin ilmastosopimus. Sopimus on historiallinen...
Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa - 1.11.2016
Tiedote 1.11.2016 Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on...
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan - 5.10.2016
Ihmiskunnan alulle laittaman ilmastonmuutoksen taustalla keskeisesti on hiilidioksidipitoisuuden nousu. Vaikka muitakin samaan lämmittävään suuntaan vaikuttavia kasvihuonekaasuja päästetään...
Vastuullinen energiakäyttäytyminen - 28.9.2016
Otsikon käsitteessä on kapulakielisyydestään huolimatta itua. Ympäristöjalanjälkiä Mietin, millainen on perheeni ympäristöjalanjälki. Muutimme Helsingistä Vaasaan kuusi vuotta sitten....
Ilmastonmuutos lautasella - 16.8.2016
Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku. Kotieläintuotanto tarjoaa ainoastaan kolmanneksen ihmiskunnan...
Kun Suomi pani hattuhyllylle maineensa EU-mallioppilaana: LULUCF - 19.7.2016
Tällä viikolla Eurooppa jännittää Pariisin sopimuksen sopimisen jälkeen ilmastopolitiikan yhtä isoimmista meihin vaikuttavista avauksista: Komission “kesäpakettia”, joka julkaistaan 20.7. tiukan...
Brexit horjuttaa sekä Britannian omaa että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tasapainoa - 12.7.2016
Suurimmat Iso-Britanniassa toimivat ympäristöjärjestöt, WWF mukaan lukien, ottivat Brexit-keskustelun kuluessa poikkeuksellisesti vahvasti poliittisesti kantaa Euroopan Unionissa pysymisen puolesta....
Taistelu numeroista - 6.6.2016
”Poliitikot käyttävät tilastoja kuin juopuneet katulamppuja: eivät saadakseen valoa vaan tukea”, kerrotaan sveitsiläisen kemian professorin Hans Kuhnin lausahtaneen. Viime viikkojen uutisia lukiessa...
Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään - 21.4.2016
Tiedämme, että autolla kulkeminen, lentokoneella taitettavat etelänmatkat, asuntojemme lämmittäminen ja ruokamme tuottaminen kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Mutta kuinka moni meistä on...

Sivut