Blogi

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? - 8.7.2017

Suomi ja 24 muuta maata ovat allekirjoittaneet Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, jossa luvataan kasvattaa maatalousmaan hiilivarastoa 0,4 % vuodessa. On arvioitu, että globaalisti toteutettuna tällainen kasvu riittäisi pysäyttämään hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ilmakehässä.

Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.

Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa. Orgaanisen hiilen määrä maatalousmaassa onkin laskenut ihmisen toiminnan seurauksena arviolta 30 – 75 %. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain arviolta 28 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Tästä neljäsosa on seurausta maatalousmaan eroosiosta.

Ruoantuotannon päästöjä tutkittaessa vertaillaan yleensä nykyisillä, kestämättömillä menetelmillä tuotettuja ruokia keskenään ja laaditaan suosituksia ”ympäristöystävällisimmistä” vaihtoehdoista. Jos kuitenkin myös suositeltujen ruokien tuottamisesta seuraa vakavia ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja maaperän ravinteiden katoamista, on ehkä aika miettiä uutta lähestymistapaa asiaan.

Sekä ravintokasvien viljely että eläinten laidunnus olisi mahdollista toteuttaa niin, että ne auttavat kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisellä on tapana ajatella lineaarisesti, mutta luonnossa kaikki toimii systeemeinä, ja siitä onkin hyvä hakea mallia systeemiajatteluun.

Esimerkiksi permakulttuuriviljelyllä voidaan palauttaa laajojakin huonokuntoisia viljelysalueita vehreäksi ja tuottavaksi maatalousmaaksi. Samoin siirtymällä laiduntamisessa suurten villieläinlaumojen liikkumista matkivaan kiertolaiduntamiseen voidaan parantaa nykyisten nurmilaidunten tuottavuutta tai pelastaa aavikoitumassa olevia laidunalueita. Tämä voi tarkoittaa laiduneläinmäärien huomattavaa nostamista nykyisestä, sillä kiertolaidunnuksessa riittävä eläintiheys tehostaa biomassan kasvua.

Samalla kun alueen ruoantuotantopotentiaali ja biodiversiteetti moninkertaistetaan, saadaan kasvavaan multamaahan sidottua tehokkaasti valtavia määriä hiiltä. Maaperän laatua parantamalla kasvaa myös sen kyky sitoa vettä ja kestää ääriolosuhteita. Lisäksi elinvoimainen laidunmaa sitoo tehokkaammin metaania, kun bakteeritoiminta vilkastuu.

Maatalousmaan hiilensidontapotentiaalista ja –mekanismeista käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Selvältä kuitenkin näyttää, että maatalousmaista vapautuu hiiltä ilmakehään, että keinot tilanteen korjaamiseksi ovat tiedossa ja että Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteeseen pääsy vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilen poistamista ilmakehästä isossa mittakaavassa.

Maataloussektori on mahdollista kääntää merkittävästä päästölähteestä isoksi hiilinieluksi, mutta se vaatii ajatusmallien muutosta ja toimintakulttuurin radikaalia uudistamista. Lineaarisen ajattelun tarjoamat ratkaisut, kuten nykyisten tuotantoteknologioiden viilaaminen ja vaikkapa lihantuotannon vähentäminen, näyttävät tuovan melko rajallisia hyötyjä, eivätkä riitä korjaamaan tähän asti aiheutettuja ympäristövahinkoja. On aika alkaa kasvattaa ruokaa luonnon kanssa yhteistyössä, eikä sitä vastaan taistellen.

Teksti on alunperin julkaistu Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogissa 21.6.2017 Vähemmän lihaa vai enemmän multaa? 

Lisää aiheesta:

W.R. Teague et al. (2016): The role of ruminants in reducing agriculture's carbon footprint in North America. The Journal of Soil and Water Conservation

Agriculture - Investing in Natural Capital. United Nations Environment Programme, 2011

Christine Jones (2010): Soil carbon - can it save agriculture’s bacon? Agriculture & Greenhouse Emissions Conference

David R. Montgomery (2007): Soil erosion and agricultural sustainability.Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

Allan Savory (2013): How to green the world's deserts and reverse climate change. TED Talk

 Raija Savikko

kuva: Raija Savikko

Edelliset kirjoitukset
Rankkasateet ja rajuilmat – mihin pitää varautua tulevaisuudessa? - 20.6.2017
Kesä, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin, tuo mukanaan tutut ilmiöt: ukkoset ja rankkasateet. Minulta usein kysytään, mitä Suomen ukkosille ja siihen liittyville ilmiöille (rankkasade, rakeet,...
Muuttaako ilmasto meitä? - 29.5.2017
Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Tutkijat ja osa poliitikoista luovat jatkuvasti kauhukuvia tulevaisuudesta, jota on vaikea kuvitella todeksi....
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? - 11.4.2017
Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut paljon aiheellista huolta kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Trump on uhannut irrottaa maan Pariisin ilmastosopimuksesta...
Ilmastostrategian vaikutusten nieleskelyä - 13.3.2017
Tuore energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arviointi on hämmentävää luettavaa. Pitkälti ilmastotavoitteilla perusteltu politiikka on johtamassa siihen, että maamme hiilipäästöjen ja -nielujen...
Ilmastokasvatusta opettajille - 20.2.2017
Suomen peruskouluissa ja lukioissa toimii tällä hetkellä opetustehtävissä n. 45 000 opettajaa. He ovat portinvartijoita, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten akateemisen osaamisen ja taitojen...
Marrakechin ilmastokokouksen keskustelut - toivoa ja uusiutuvaa energiaa Afrikasta - 20.1.2017
Marraskuinen Marrakech tarjosi aamujen viileyttä, keskipäivän auringon lämpöä ja iltataivaan akvarellihehkua ennen pimeyden laskeutumista ihmisjoukkojen ylle. Tarujen tori on totta, sen laidalta...
Haastattelu: Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista - 14.12.2016
Amnesty Internationalin mukaan ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa on kyse ihmisoikeuksista ja oikeudesta, ei avusta tai hyväntekeväisyydestä. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät säähän liittyvät...
Oras Tynkkysen yhteenveto ilmastokokouksesta 2016: #WeWillMoveAhead - 21.11.2016
YK:n ilmastokokous Marrakechissa päättyi viimeisenä kokousyönä – eikä vasta seuraavana päivänä kuten yleensä. Mitä kahden viikon kokoustamisesta jäi käteen? Moni neuvottelujen veteraani luonnehti...
Järjestöt Marrakechin kokouksesta: Ilmastosovusta siirryttävä ilmastotoimiin - 18.11.2016
Tiedote 18.11.2016 Ilmastonmuutokselle haavoittuvat kehitysmaat astuivat johtoon Marrakechissa perjantaina 18. marraskuuta päättymässä olevissa ilmastoneuvotteluissa sitoutumalla sataprosenttisesti...
Marrakechistä Martinlaaksoon – miten ilmastoneuvottelut vaikuttavat suomalaisessa hiilivoimalassa? - 17.11.2016
Marrakechin ilmastoneuvotteluiden aikana myös kotimaassa ja kunnissa käydään keskustelua siitä, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi käytännössä tehdä Pariisin sopimuksen toimeenpanemiseksi....
Globaali energiamurros on alkanut – Suomen sijoitus ilmastovertailussa pudonnut - 17.11.2016
Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe (CAN) julkaisivat keskiviikkona 16.11.2016 vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa (Climate Change Performance...
Nuorten näkökulmasta ilmastopolitiikkaan tarvitaan lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta - 14.11.2016
YOUNGO, eli osapuolikokouksen alainen nuorten valtuuskunta, piti kuluneena viikonloppuna lehdistötilaisuuden neuvotteluiden kulusta, nuorten näkökulmasta katsottuna. Nuorten silmissä...
Miten Yhdysvallat voi edetä ilmastotyössä Trumpista huolimatta - 11.11.2016
Trumpin voitto oletettavasti lamaannuttaa liittovaltiotason ilmastopolitiikan Yhdysvalloissa neljäksi vuodeksi. Mitä muita tapoja vauhdittaa päästöjen vähentämistä voi uudessa tilanteessa olla? Niin...
Ilmastoskeptikko presidentiksi – miten käy maapallon? - 9.11.2016
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on vakava paikka ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Onko kaikki niin huonosti kuin miltä vaikuttaa? Yhdysvaltain tuleva presidentti on kieltänyt...
Kuvaterveisiä Marrakechista - 7.11.2016
Kuvia Marrakechista ilmastokokouksen aattona. YK:n ilmastokokouksen COP22-kokouspaikan ulkopuolella kokouksen aattona 6.11.2016. Kuva: Leena Kontinen. Kansainvälisen Maan ystävien, FoEI:n...
Tämä historiallinen päivä - 4.11.2016
Perjantai 4.11.2016 alkoi isossa osassa Suomea pilvisenä. Tulevaisuuden kannalta päivä on kuitenkin valoisa: tänään tulee voimaan kipeästi kaivattu Pariisin ilmastosopimus. Sopimus on historiallinen...
Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa - 1.11.2016
Tiedote 1.11.2016 Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on...
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan - 5.10.2016
Ihmiskunnan alulle laittaman ilmastonmuutoksen taustalla keskeisesti on hiilidioksidipitoisuuden nousu. Vaikka muitakin samaan lämmittävään suuntaan vaikuttavia kasvihuonekaasuja päästetään...
Vastuullinen energiakäyttäytyminen - 28.9.2016
Otsikon käsitteessä on kapulakielisyydestään huolimatta itua. Ympäristöjalanjälkiä Mietin, millainen on perheeni ympäristöjalanjälki. Muutimme Helsingistä Vaasaan kuusi vuotta sitten....
Ilmastonmuutos lautasella - 16.8.2016
Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku. Kotieläintuotanto tarjoaa ainoastaan kolmanneksen ihmiskunnan...
Kun Suomi pani hattuhyllylle maineensa EU-mallioppilaana: LULUCF - 19.7.2016
Tällä viikolla Eurooppa jännittää Pariisin sopimuksen sopimisen jälkeen ilmastopolitiikan yhtä isoimmista meihin vaikuttavista avauksista: Komission “kesäpakettia”, joka julkaistaan 20.7. tiukan...
Brexit horjuttaa sekä Britannian omaa että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tasapainoa - 12.7.2016
Suurimmat Iso-Britanniassa toimivat ympäristöjärjestöt, WWF mukaan lukien, ottivat Brexit-keskustelun kuluessa poikkeuksellisesti vahvasti poliittisesti kantaa Euroopan Unionissa pysymisen puolesta....
Taistelu numeroista - 6.6.2016
”Poliitikot käyttävät tilastoja kuin juopuneet katulamppuja: eivät saadakseen valoa vaan tukea”, kerrotaan sveitsiläisen kemian professorin Hans Kuhnin lausahtaneen. Viime viikkojen uutisia lukiessa...
Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään - 21.4.2016
Tiedämme, että autolla kulkeminen, lentokoneella taitettavat etelänmatkat, asuntojemme lämmittäminen ja ruokamme tuottaminen kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Mutta kuinka moni meistä on...
Korallien kuolema ja muita reunahuomautuksia - 15.3.2016
Tunnen vainajan jo monen vuoden takaa, lapsuudestani asti. Olen luonto-ohjelmien suurkuluttajien perheestä, ja Jacques Cousteaun meriseikkailut ovat jääneet mieleen. Ensimmäinen tietokirjani oli...

Sivut